Hallituksen ehdotuksessa siviilipalveluksessa olevia voitaisiin määrätä avustamaan viranomaisia esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa.
Hallitus pyrkii uudistamaan siviilipalveluksen Suomessa.
Siviilipalveluslakiin ehdotetussa muutoksessa siviilipalveluksessa olevia voitaisiin jatkossa määrätä avustamaan toista viranomaista siviililuonteisissa tehtävissä. Ne voisivat koskea esimerkiksi väestönsuojelua, suuronnettomuuksia tai muita kriisi- ja häiriötilanteita. Apua voitaisiin antaa myös muun muassa kadonneiden etsinnässä, muonituksessa ja kalustotehtävissä.
Esitetty muutos on ollut mahdollista jo nykyisen lain nojalla, mutta säännöstä ei ole hyödynnetty sen hankalan tulkinnan vuoksi.
Hallituksen esitysluonnoksessa reserviin kuuluvia voitaisiin määrätä enintään 14 päivän palvelukseen myös muissa kuin sotilaallisissa kriisitilanteissa. Voimassa oleva laki mahdollistaa tämän ainoastaan sotilaallisissa kriisitilanteissa.
Määräys annettaisiin presidentin päätöksellä valtioneuvoston esityksestä.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Marttinen: Kyse kokonaisturvallisuudesta
Työministeri Matias Marttinen (kok.) esitteli lainsäädäntöön kaavaillut muutokset torstain mediatilaisuudessa.
Marttisen mukaan ehdotettujen muutosten tarkoituksena on vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta.
– Kokonaisturvallisuuden vahvistaminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta. Siviilipalvelusvelvollisten osaaminen ja potentiaali pitää hyödyntää tässä työssä täysimääräisesti, Marttinen sanoi.
Siviilipalveluksen kokonaiskesto säilyy hallituksen esitysluonnoksessa 347 päivässä. Siviilipalveluksen reserviin kuuluville aiotaan mahdollistaa lisäksi kertauspalvelus. Kertauspalvelun enimmäiskesto olisi 40 päivää.
Siviilipalveluslakiin ehdotetut muutokset pohjautuvat työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna asettaman työryhmän valmisteluun. Valmistelun aikana kuultiin siviilipalvelusvelvollisia edustavaa Aseistakieltäytyjäliittoa.
Uudistuksia koulutukseen
Myös siviilipalveluksen koulutusjakso aiotaan uudistaa. Koulutusjakso pitenee nykyisestä neljästä viikosta vähintään viiteen ja enintään kahdeksaan viikkoon. Samalla koulutusjakson sisältöä uudistetaan kokonaisturvallisuutta painottavaan suuntaan.
Uudistuksen tarkoituksena on hallituksen esitysluonnoksen mukaan vahvistaa siviilipalvelusvelvollisten varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
Samalla hallitus haluaa helpottaa siirtymistä varusmiespalveluun ja Puolustusvoimien reserviin. Siviilipalveluksesta voisi jatkossa vaihtaa varusmiespalvelukseen seitsemän päivän ajan siviilipalveluksen alussa.
Myös Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutuneet voisivat jatkossa entistä useammin palata siviilipalveluksen reservistä takaisin Puolustusvoimien reserviin.
Siviilipalvelus on vaihtoehto varusmiespalvelulle ja sen suorittaminen soveltuu myös vakaumuksesta aseiden käytöstä kieltäytyville ihmisille. Siviilipalvelus suoritetaan työskentelemällä palveluspaikassa, joka voi olla esimerkiksi järjestötyötä tai muuta yleishyödyllistä, voittoa tavoittelematonta ja ei-poliittista toimintaa.
Siviilipalveluksen reservin palvelus kytketään esitysluonnoksessa valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin. Sotilaallisten kriisien aikana valtio maksaisi työpalvelusta palveluspaikoille aiheutuvat kustannukset.