HKFoodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola arvioi, että sianlihatuotteiden vienti Kiinan ja Japanin markkinoille pysyy poikki useita vuosia.
Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeen ydinalue laajenee Lappeenrantaan, kertoo Ruokavirasto. Ydinalueeseen kuuluu Virolahden ja Miehikkälän osien lisäksi nyt myös Lappeenrannan kaakkoisosa Vaalimaantien itäpuolella Vilajoen vesistöön asti.
Ydinaluetta laajennettiin, koska Lappeenrannan Hujakkalasta löydetyissä kuolleissa villisioissa todettiin maanantaina afrikkalaista sikaruttoa. Ydinalueen koko kaksinkertaistui aiemmasta noin sataan neliökilometriin.
Ruokavirasto teki samalla lievennyksiä ydinalueen rajoituksiin. Muun muassa sienestäminen, marjastaminen ja metsätyöt ovat sallittuja, mutta jalkineet on pestävä alueelta poistuessa. Koirien ulkoilutus on sallittua, mutta koirat on pidettävä kytkettyinä.
Rajoituksia lievennettiin, koska aiemmat rajoitteet olivat paikallisille asukkaille erittäin tiukat. Toisaalta maastosta kaivataan kansalaishavaintoja.
Ruokavirasto haluaa saada ydinalueen aidattua ennen talvea. Villisikoja pyydetään tällä hetkellä loukuilla, sillä niitä ei haluta hätistää liikkeelle metsästämällä.
– Laajaa villisikojen metsästämistä ei pidä aloittaa niin kauan kuin tauti on aktiivinen, sanoi Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusutiedotustilaisuudessa.
Aita ja rajoitukset poistetaan aikaisintaan silloin kun viimeisimmästä tautihavainnosta on kulunut vuosi.
Naapurimaissa eri tilanne
Tähän mennessä tautia on Suomessa todettu yhteensä 44 villisiasta. Suomessa on vain noin 2 500 villisikaa, kun taas Baltian maissa ja Etelä-Ruotsissa villisikoja on huomattavasti enemmän. Siksi maiden tilannetta on Kiviruusun mukaan vaikea verrata toisiinsa.
– Suomessa taudin havaitseminen on hitaampaa, Kiviruusu toteaa.
Virossa sikarutto pääsi leviämään tuotantoeläintiloille kesällä 2025. Tällä hetkellä sitä esiintyy kuitenkin Kiviruusun mukaan lähinnä villisioissa.
HKFoodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola ei pidä todennäköisenä, että tauti pääsisi Suomessa leviämään tuotantosikaloihin.
– Hygieniataso ja tautisuojaukset ovat korkealla tasolla kaikilla suomalaisilla sianlihatuottajilla, Ruohola sanoo STT:lle.
Taloudelliset vaikutukset merkittäviä
Sikaruton taloudelliset vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti sianlihan vientiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti. Lihateollisuusyrityksille suurin vaikutus aiheutuu viennin rajoituksista joihinkin EU:n ulkopuolisiin maihin.
HKFoodsin Ruohola kertoo, että sikatuotteiden ja sikapohjaisten valmisteiden vienti Japaniin ja Kiinaan päättyi välittömästi, kun sikaruttoa havaittiin Suomessa.
– Niitä markkinoita ei ole pystytty avaamaan sen jälkeen, eivätkä ne todennäköisesti aukeakaan muutamaan vuoteen, Ruohola sanoo.
– Olemme pystyneet kohdentamaan vientiä muille markkinoille EU:n ulkopuolella, mutta niillä hintataso on alempi ja sitä kautta meille tulee noin miljoonan euron lisätappio liikevoittoon tämän vuoden aikana, Ruohola jatkaa.
Atria on aiemmin kertonut, että sikarutolla on noin 4–5 miljoonan euron negatiivinen vaikutus sen liikevoittoon tänä vuonna.
Kiina on Maaseudun Tulevaisuuden mukaan kertonut, ettei se neuvottele Suomen kanssa sianlihan viennin aloittamisesta uudelleen ennen kuin Suomi on puhdistettu taudista.