Jos viranomaiset alkavat puuttua poliitikkoihin kohdistuviin mielenosoituksiin, se herättää väistämättä kysymyksen ennakkosensuuriongelmasta. Näin sanoo Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä järjestettiin lauantaina mielenosoitus, jossa poliisi poisti mielenosoittajilta Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittäneen nuken.
Komisario Esa Pennanen sanoi sunnuntaina STT:lle, että poliisi takavarikoi mielenosoittajilta heti sen havaittuaan nuken, jolla oli jonkinlainen naamari. Pennasen mukaan poliisi tulkitsi, että siinä yritettäisiin häpäistä nukella Turkin presidenttiä ja että sen ei annettu tapahtua. Lisäksi hän kertoi, että asiasta kirjattiin kunnianloukkausjuttu.
Hyttinen sanoo, että vaikka poliisin tehtävänä onkin estää rikoksia, poliisin tehtävänä on myös turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
– Kun puhumme kunnianloukkausrikoksesta tällaisessa kontekstissa, missä väitetty uhri on merkittävä vallankäyttäjä, on yksioikoista ajatella pelkkää rikosten ehkäisemistä. Pitäisi huomioida myös kokoontumisvapaus ja sananvapaus, jotka ovat ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa turvattuja oikeuksia, Hyttinen sanoo.
Helmikuun lopulla mielenosoittajat polttivat Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä presidentti Erdoganin kuvan. Helsingin poliisi ilmoitti sen jälkeen, että se tutkii myös tuota tekoa kunnianloukkauksena.
Sananvapaus kattaa myös provokatiiviset ilmaukset
Kunnianloukkaus on määritelty Suomen rikoslaissa. Kunnianloukkausrikokset voivat olla joko sellaisia, että ilmaisussa esitetään valheellinen tieto tai vihjaus tai sellaisia, että muutoin halvennetaan tai solvataan toista.
Kunnianloukkauksena ei kuitenkaan pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn esimerkiksi politiikassa, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
– Sananvapautta turvataan erityisesti tilanteissa, joissa väitetyn kunnianloukkauksen kohteena on merkittävä vallankäyttäjä, oli se sitten poliittinen vallankäyttäjän tai taloudellinen vallankäyttäjä, Hyttinen sanoo.
Hyttinen sanoo, että sananvapauden rajat määrittyvät pitkälti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella. Myös korkein oikeus on usein linjannut, että sananvapaus kattaa myös provokatiiviset ja shokeeraavat ilmaukset.
– Liberaalissa demokratiassa meidän täytyy sietää myös huonoa käyttäytymistä, Hyttinen sanoo.
Hän sanoo, että kun puhutaan valokuvien polttamisesta tai provokatiivisesta käyttäytymisestä nuken kanssa, puhutaan solvaustyyppisestä kunnianloukkauksesta.
– Solvaustyyppisissä kunnianloukkauksissa, kun ne kohdistuvat merkittäviin vallankäyttäjiin, kynnys puuttua rikosoikeudellisesti on todella korkea, hän sanoo.
Turkin presidentiltä selvitettävä, onko tällä rangaistusvaatimuksia
Hyttinen sanoo, että jos kovin hanakasti aletaan rajoittaa sananvapautta ennakolta, se on yhteiskunnallisesti vaarallinen tie.
– Siihen pitää suhtautua hyvin varauksellisesti, olkoonkin, että poliisilla on tehtävä estää ennakolta rikoksia. Poliisin on turvattava myös sananvapautta. Se nyt vaan on meidän yhteiskuntajärjestyksessä ihan keskeistä poliittisen järjestelmän toimivuuden vuoksi, hän sanoo.
Hyttinen sanoo, että koska kunnianloukkaus on asianomistajarikos, poliisin pitää selvittää asianomistajalta eli tässä tapauksessa Turkin presidentiltä, että onko tällä rangaistusvaatimuksia.
"Jos siellä on tapahtumassa rikos, se pyritään estämään ennalta"
Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtaja Heikki Porola sanoo STT:lle, ettei itse ollut mielenosoituksessa paikalla, mutta lähtökohta mielenosoitustyyppisissä tapaamisissa on se, että poliisi pyrkii estämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavat asiat sekä estämään ennalta rikokset.
– Jos siellä on tapahtumassa rikos, se pyritään estämään ennalta ja dokumentoimaan se tapahtuma.
Hänen mukaansa Erdogania esittävä nukke ei sinällään häpäise Turkin presidentin kunniaa, mutta poliisille on syntynyt epäily, että julkista häpäisemistä on tapahtumassa. Mielenosoituksessa oli myös veriastioita.
Porola ei osaa myöskään sanoa, oliko mielenosoituksessa jo tapahtunut rikos vai oliko se vasta tapahtumassa, koska ei ollut paikalla. Hän ei myöskään suoraan osaa sanoa, miten poliisi päätyi punninnassaan siihen, että on tapahtumassa rikos, joka pitää estää, kun vastapuolella ovat sananvapaus, oikeus osoittaa mieltä ja merkittävään vallankäyttäjään kohdistuva kritiikki.
– Lähtökohta näissä on ennalta estää rikokset ja selvittää rikokset. Jotta me pystyttäisiin se tekemään, meidän pitää dokumentoida asiat ja selvittää, sitten me vasta tiedämme, että onko rikos vai ei. Estettiinkö joku rikos vai ei. Molempiin meillä on velvollisuus, Porola sanoo.
"Jos poliisi pyrkii ennalta estämään rikoksia, en näe siinä mitään laitonta"
Porola sanoo myös tunnistavansa haastavaksi sen, että kunnianloukkausrikosten estäminen ennalta johtaa helposti ennakkosensuuriin. Hän sanoo, että asioista on käytävä punnintaa.
Hän sanoo, että poliisi pyrkii turvaamaan mielenosoittamisen vapauden ja kokoontuminen on lähtökohtaisesti sallittu ja perustuslaillinen oikeus, mutta sen varjolla tehtävät rikokset eivät.
Jos nyt näin jälkikäteen katsot tätä tilannetta, onko poliisi toiminut tässä ihan oikein?
– Meillä ei ole tutkinta varmaan vielä kovin pitkällä, että en oikeastaan pysty ottamaan etukäteen kantaa. Mutta jos poliisi pyrki ennalta estämään rikoksia tai selvittämään tapahtuneita rikoksia, niin en näe siinä nyt mitään laitonta.
Porolan mukaan meneillään oleva Nato-prosessi ei ole sinällään vaikuttanut poliisin toimintaan mielenosoituksessa.
Suomi on hakenut Naton jäsenmaaksi ja odottaa edelleen Turkin ratifiointia. Tammikuussa Erdogania esittänyt nukke ripustettiin roikkumaan mielenosoituksessa Tukholmassa, mikä kiristi Turkin ja Ruotsin välejä.