Suomessa tehtävät päästövähennykset etenevät hyvässä vauhdissa, kertoo ilmastontutkimusohjelman johtaja, tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta. Hänen mukaansa toimia tarvitaan kuitenkin ainakin maankäyttösektorilla.
– Mitä meidän pitää tehdä on pyrkiä vähentämään maanviljelysmailta kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta vahvistaa metsänieluja, Korhonen sanoi ympäristöministeriön maanantaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
Korhosen mukaansa kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on myös ehdottanut, että hakkuita voitaisiin hieman rajoittaa.
Suomi lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin
Suomessa lämpötila nousee Korhosen mukaan selkeästi globaalia keskiarvoa nopeammin. Suomen ilmasto on jo nyt lämmennyt kaksi astetta esiteollisesta ajasta.
– Sademäärät lisääntyvät, erityisesti rankkasateisuus ja sen aikaansaamat tulvat yleistyvät. Helleaallot yleistyvät, pitenevät ja kuumenevat. Talvet muuttuvat meillä paljonkin ilmastonmuutoksen edetessä, Korhonen summaa lämpenemisen vaikutuksia Suomessa.
Suomen ilmastolakiin kirjoitettu tavoite on, että hiilineutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Myös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimustiimin päällikön Tiina Koljosen mukaan Suomen ilmastotoimissa ollaan hyvässä vauhdissa esimerkiksi energiasektorilla. Tavoitteeseen pääseminen vaatisi hänen mukaansa kuitenkin käytännössä kaikkien päästösektorien päästöjen vähenemistä.
Toimia tarvitaan Koljosen mukaan vielä liikenteen, maatalouden sekä teollisuuden sektoreilla.
– Monella sektorilla on todella hyviä uutisia, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että olemme hiilineutraaleja vuonna 2035. Lisätoimia kyllä vielä tarvitaan, katseet pitää suunnata lähivuosina erityisesti maankäyttösektorille, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.