Ilman maahanmuuttajia työllisyysaste voisi olla jopa 10 prosenttiyksikköä nykyistä alempi, sanoo tilastotieteilijä Pekka Myrskylä Ylelle. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus saa siis kiittää työllisyysasteen noususta suureksi osaksi maahanmuuttajia.
Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste oli viime vuonna lähes 74 prosenttia eli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021.
Myrskylän mukaan tilastot kertovat työperäisen maahanmuuton tarpeesta selvää kieltä.
– Koko 2000-luvun työpaikkojen määrän kasvu on ollut pelkästään maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa, arvioi Myrskylä, joka on Tilastokeskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija.
Myrskylä arvioi Ylelle, että työllisiä olisi 200 000 vähemmän kuin nyt, jos maahanmuuttajia ei olisi.
2000-luvulla työllisten määrä on kasvanut vajaalla 150 000:lla. Määrän kasvu on tullut Myrskylän mukaan kokonaan maahanmuuttajista: kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä on vähentynyt 15 000:lla, kun taas vieraskielisten määrä on kasvanut 164 000:lla.
Myrskylä sanoo Ylelle, että Suomi tarvitsee joka vuosi ainakin 35 000 henkeä nettomuuttoa täyttääkseen tulevien vuosien työvoimatarpeensa.
Hän kysyy, kuka pääkaupunkiseudulla esimerkiksi siivoaisi, ajaisi busseja ja toimittaisi ihmisille aterioita wolt-kuskeina, jos maahanmuuttajia ei olisi. Hän myös muistuttaa, että läheskään kaikki maahanmuuttajat eivät työskentele matalapalkkaisissa töissä vaan heitä työskentelee myös esimerkiksi pelifirmoissa, tutkijoina ja lääkäreinä. Ulkomaalaistaustaiset perustavat myös yrityksiä useammin kuin kantaväestö.