Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin mukaan Ruotsissa oltiin valmistauduttu tilanteeseen, jossa Turkki ilmoittaisi olevansa valmis ratifioimaan vain Suomen Nato-jäsenyyden. Se ei kuitenkaan ollut kehitys, jota ruotsalaiset olisivat toivoneet, Billström sanoi lehdistötilaisuudessa Tukholmassa perjantai-iltana.
Billström korosti, ettei Turkin päätös muuta mitään lyhyellä aikavälillä. Hän viittasi Ruotsin lukuisiin kahdenvälisiin puolustusyhteistyösuhteisiin ja sanoi maan olevan nyt paremmin turvassa kuin ennen Nato-jäsenyyden hakemista.
Ulkoministerin mukaan myös kahdenvälinen yhteistyö Suomen ja Naton kanssa jatkuu ennallaan Turkin päätöksestä huolimatta.
Billström sanoi yhä olevansa vakuuttunut siitä, että myös Ruotsi on Naton jäsen Vilnan heinäkuun Nato-huippukokoukseen mennessä. Jos jäsenyyden odotus venyy pidemmäksi, silloin myös Ruotsin asema muuttuu, Billström myönsi.
Ulkoministeri kertoi panneensa tyytyväisenä merkille presidentti Sauli Niinistön toteamuksen siitä, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole kokonainen ilman Ruotsia.
Komentaja: Jos puhutaan vuodesta, puolustussuunnitt elua on säädettävä
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin puheita "terroristien" luovuttamisesta Ruotsista Billström kommentoi sanomalla, että kaikkein tärkeintä on Madridin Nato-huippukokouksen yhteydessä solmittu kolmenvälinen pöytäkirja Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä.
– Emme tee enempää emmekä vähempää kuin mitä siihen on kirjattu, Billström sanoi.
Unkarin aikeita erottaa Suomen ja Ruotsin ratifioinnit toisistaan Turkin esimerkin mukaisesti Billström ei halunnut kommentoida, koska sanoi olevansa niiden suhteen toistaiseksi vain mediatietojen varassa.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén vakuutti omassa lausunnossaan sotilaallisen yhteensovittamisen jatkuvan Naton kanssa samoin kuin puolustusyhteistyön Suomen kanssa. Myöskään Bydénin mukaan mikään ei muutu lyhyellä aikavälillä, mutta pidempi odotus Naton ulkopuolella on asia erikseen.
– Jos puhutaan vuodesta, niin silloin Ruotsin puolustussuunnittelua täytyy tietysti säätää uudelleen, Bydén kirjoitti.
Tutkija: Ruotsin jäsenyyden edistämisen tulisi olla Suomen seuraava kärkihanke
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen katsoo, että Turkin myönteinen kanta Suomen Nato-jäsenyyshakemukseen on ollut jo jonkin aikaa odotettavissa.
– Nyt on sitten enää viikkojen kysymys, kuinka pian tämä saadaan maaliin, Vanhanen arvioi.
Ruotsin tilanne on Vanhasen mukaan mutkikkaampi, koska Turkki vetoaa edelleen siihen, ettei kolmikanta-asiakirjassa sovituissa asioissa ole tapahtunut riittävästi edistystä.
– Kyllä tässä taustalla on se, ettei Turkki sinänsä häviä mitään, jos nyt tässä vaiheessa ratifioi vain Suomen. Se voi jatkaa paineen asettamista Naton ja Yhdysvaltojen suuntaan ja katsoa, että mitä tästä voi saada irti, Vanhanen jatkaa.
Sitä, että Unkari olisi kuun lopussa ratifioimassa vain Suomen, Vanhanen pitää hieman yllättävänä.
– Unkarin kohdalla on hieman yllättävää, että he menettelevät noin. Siihen on tietysti myös jonkin verran varauduttu, että teoriassa näin voisi käydä. Suomen pitää nyt miettiä niitä parhaita keinoja, miten se voi tukea Ruotsin jäsenyyttä tästä eteenpäin.
Vanhasen mukaan Ruotsin saaminen mahdollisimman nopeasti Naton jäseneksi tulisi olla nyt Suomen ulkopolitiikan seuraava kärkihanke.
– Nyt on tärkeää viestiä Ruotsin suuntaan, että Suomi aikoo tehdä kaikkensa sen eteen, että Ruotsin jäsenyys toteutuu. Se on täysin Suomen kansallinen etu, että Ruotsi tulee perässä.