Ukrainalaislasten pakkosiirtäminen Venäjän hallussa oleville alueille on ollut sotarikos, YK:n tutkijat kommentoivat torstaina Venäjän toimia. Samalla he kertoivat tutkivansa Venäjän Ukrainassa aloittamaan hyökkäyssotaan liittyviä kansanmurhasyytöksiä.
Ensimmäisen raporttinsa esitellyt tutkijaryhmä sanoi määrittäneensä, että venäläisviranomaiset ovat syyllistyneet laaja-alaiseen joukkoon sotarikoksia sen jälkeen, kun sota alkoi viime vuoden helmikuussa. Tutkijat mainitsivat myös mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Komission puheenjohtajan Erik Mösen mukaan ryhmä ei ollut kuitenkaan saanut tähän mennessä vahvistettua, että Ukrainassa olisi tehty kansanmurhaa.
Kun Möseltä kysyttiin erikseen tietyistä kansanmurhasyytöksistä, mukaan lukien ukrainalaislasten pakkosiirroista Venäjän hallussa oleville alueille, hän kertoi ryhmän olevan tietoinen syytöksistä ja jatkavan niiden selvittelyä, jos komission valtuutusta jatketaan.
Lasten siirrot rikkoivat humanitaarista oikeutta
Tutkijoiden raportissa todettiin kuitenkin, että ukrainalaislasten pakkosiirrot Venäjälle rikkoivat kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ja ne voidaan määritellä sotarikoksiksi.
Ukrainan mukaan viime kuuhun mennessä kaikkiaan yli 16 000 ukrainalaislasta oli siirretty Venäjälle.
Tutkijat eivät olleet kyenneet varmistamaan ukrainalaislukuja. Ryhmä kertoi kuitenkin venäläisviranomaisten ryhtyneen toimiin siirrettyjen ukrainalaislasten sijoittamiseksi laitoksiin ja sijaiskoteihin sekä antaakseen heille Venäjän kansalaisuuden.
Tutkijat kertoivat selvittäneensä seikkaperäisesti tapaukset, jotka koskevat yhteensä 164 lapsen siirtoa Ukrainan Donetskin, Harkovan ja Hersonin alueilta. Kyseiset lapset olivat 4–18-vuotiaita.
Raportissa alleviivattiin myös lukuisia muita Ukrainassa tehtyjä venäläisrikkomuksia, jotka vastaavat sotarikoksia. Näihin lukeutuivat muun muassa laaja-alaiset iskut siviilejä ja infrastruktuuria vastaan, kidutukset, sekä raiskaukset ja muu seksuaalinen väkivalta.
Ryhmän tietoon on tullut myös ukrainalaisrikkomuksia
Ryhmän mukaan Venäjä voisi olla syyllistynyt myös näitäkin vakavampiin ihmisyyden vastaisiin rikoksiin. Ryhmä viittasi erikseen viime vuoden lokakuussa alkaneeseen Ukrainan infrastruktuuriin kohdistuneiden hyökkäysten aaltoon sekä Venäjän hallinnassa olleilla alueilla tehtyihin kidutuksiin ja muuhun epäinhimilliseen kohteluun.
– Komissio suosittaa lisätutkimuksia, Möse sanoi.
Tutkijat olivat lisäksi yrittäneet määritellä, olisivatko Ukrainan eteläosassa sijaitsevan Mariupolin mittavat pommitukset ja kuukausia kestänyt piiritys täyttäneet ihmisyyden vastaisen rikoksen tunnusmerkit. Tällaisen johtopäätöksen tekemiseen ei ole kuitenkaan riittävää pohjaa, ilman pääsyä Donetskin alueelle. Ryhmä suosittaa tästäkin lisätutkimuksia.
Tutkijat sanoivat myös dokumentoineensa pienen määrän rikkomuksia, joihin ukrainalaisjoukot ovat syyllistyneet. Näistä kaksi rikkomusta täyttää sotarikoksen ehdot, mukaan lukien rypälepommien todennäköinen käyttö.
Komissio kasattiin viime vuonna, ja YK:n ihmisoikeusneuvoston on määrä päättää ensi kuussa, jatketaanko ryhmän valtuutusta, joka oli alkujaan vuoden mittainen.