Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) joutui vastailemaan EU-maiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen jälleen medialle elinkeinoministeri Mika Lintilää koskeviin kysymyksiin.
Sytykkeen kysymyksille antoivat uudet kuitit, joista Helsingin Sanomat kertoi. Kyse on Lintilän alkoholiostoksista eduskunnan piikkiin.
Lintilä oli sanonut "viheltäneensä poikki" alkoholiostot edustusvarastoonsa vuonna 2018. Tämän jälkeen löytyi kuitenkin uusia kuitteja, jotka kertoivat ostojen jatkuneen aiempaa vähäisimpinä.
Saarikko muun muassa totesi taas, ettei hänellä ole moittimista Lintilän työn jäljestä. Hän sanoi myös olettavansa, että Lintilän laskutus on työ- ja elinkeinoministeriön tarkistamaa ja hyväksymää.
Saarikolta kysyttiin myös, eikö kyse työn hoitamisen lisäksi ole nyt myös siitä, puhuuko ministeri totta sekä siitä, onko työnantajalla velvollisuus selvittää ja puuttua asiaan monipolvisia alkoholinkäyttöä koskevien kertomusten jälkeen.
– Tosiasia on, että meillä on ministeri ja useita hänen toiminnastaan kertovia tunnettuja henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta ja eri puolueista, jotka toteavat, että he eivät ole havainneet alkoholiin liittyvää ongelmakäyttöä tai moittimista hänen tavassaan hoitaa elinkeinoministerin tehtävää.
Tähän joukkoon Saarikko totesi kuuluvan myös Lintilän oman sanan.
– Ja sitten on lukuisa joukko nimettömiä lähteitä, jotka kertovat muuta. Ja se on asetelma, joka julkisuudessa on viime viikkojen aikana muodostunut.
Hän myös toisti kysyneensä Lintilältä huhuista jo aiemmin. Saarikko sanoi myös toteavansa yleisellä tasolla, että työnantajan puuttuminen epäiltyyn liialliseen alkoholinkäyttöön on hyvää työnantajakulttuuria.
Tarjoilupöydällä talouttakin
Ministeri Saarikko puhui alkoholikäyttäytymisen lisäksi myös talouden pelisäännöistä.
Hän kertoi, ettei ollut vielä pari viikkoa sitten varma, että valtiovarainministerit löytäisivät yhteisen näkemyksen EU:n tulevien taloussääntöjen ydinperiaatteista. Kokouksen jälkeen sääntöjen laatimisessa päästään kuitenkin etenemään.
Saarikko piti hyvänä, että jäsenmaille pyritään laatimaan yksilölliset keskipitkän aikavälin suunnitelmat. Käytännössä sääntöä kolmen prosentin budjettialijäämästä ja 60 prosentin velan suhteesta bruttokansantuotteeseen ei sen takia heitetä täysin roskakoriin.
Näin siitä huolimatta, että monet maat eivät ole nyt lähelläkään noita rajoja. Saarikko totesi, että toinen vaihtoehto olisi ollut löysemmät yleissäännöt.
– Ja se ei nyt kuitenkaan toteutunut, hän sanoi.
Saarikko myös kommentoi sitä, että Euroopan pankeissa ei ole ainakaan vielä näkynyt hälyttäviä merkkejä, vaikka Yhdysvallat on joutunut ottamaan talletuspaon takia kaksi pankkia haltuun. Euroopassa uutta sääntelyä kohdistettiin finanssikriisin jälkeen kaikkiin pankkeihin vain isoimpien sijaan, hän sanoi.