Vastaavasti miljardin euron veronkiristys vähentäisi ylimpään tulokymmenykseen kuuluvan erityisasiantuntijan tuloja vain noin puolellatoista prosentilla.
Valtiontalouden sopeuttaminen on yksi kevään eduskuntavaalien keskeisiä vaaliteemoja. Sopeutuksella tarkoitetaan erilaisia keinoja saada julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon. Talven ja kevään mittaan puolueet ovat esitelleet keinovalikoimaansa leikkauslistoista veronkorotuksiin.
VATTin tutkimusta on ollut tekemässä joukko tutkijoita keskuksen verotutkimuksen huippuyksiköstä. Yksikkö on taloustieteellisen verotutkimuksen parhaita asiantuntijoita Suomessa.
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen sanoo STT:lle, että tarkoituksena on ollut tarjota täsmällisyyttä kuumana käyvään sopeutuskeskusteluun.
– Keskustelusta on mielestäni puuttunut pohdinta, että keihin erilaiset sopeutustoimet kohdistuvat, Kosonen sanoo.
– Olemme yrittäneet havainnollistaa, että kohdentumisessa voi olla huomattavia eroja eri ihmisten välillä. Luulisin, että kansalaiset haluaisivat äänestää tällaisen tiedon varassa.
Miljardi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla riippuen siitä, mistä se otetaan
Tutkimuksen mukaan miljardin euron kiristyksellä ansio- ja pääomatuloverotukseen olisi suurin vaikutus ylimmässä tulokymmenyksessä eli eniten tienaavien suomalaisten keskuudessa. Tässä ryhmässä miljardin kiristys vähentäisi kuukausituloja keskimäärin noin puolitoista prosenttia.
Esimerkiksi liike-elämän erityisasiantuntijan käteen jäävistä noin 5 700 euron kuukausituloista lähtisi noin 90 euroa.
Vastaavasti miljardin euron leikkaus sosiaaliturvaan vähentäisi jo keskipalkkaisen suomalaisen tuloja puolitoista prosenttia. Sosiaaliturvan leikkauksen suhteellinen vaikutus kasvaa, mitä alempiin tuloluokkiin mennään.
Suurimmillaan leikkauksen vaikutus olisi toiseksi alimmassa tuloluokassa, jossa kuukausitulot pienenisivät keskimäärin noin neljä prosenttia.
Esimerkkihenkilö voisi olla noin 1 200 euroa kuussa etuuksia saava työtön. Hänen kuukausitulonsa putoaisivat lähes 50 euroa.
Myös noin 1 000 euroa kuussa kansaneläkettä saavan eläkeläisen tulot pienenisivät keskimäärin lähes kolme ja puoli prosenttia. Euroiksi muutettuna tämä olisi hieman yli 30 euroa kuussa.
Tutkimusprofessori Kosonen painottaa, että tutkijoiden tarkoitus ei ole asettaa sopeutuskeinoja minkäänlaiseen arvojärjestykseen.
– Yritämme vain tarjota vähän täsmällisempää informaatiota, että mihin sopeutustoimet kohdistuvat ja mitkä niiden vaikutukset olisivat, Kosonen kertoo.
Arvonlisäveron korotuksen vaikutukset jakautuisivat tasaisemmin
Tutkijat tarkastelivat myös muun muassa arvonlisäveron kiristämisen vaikutuksia. Jos arvonlisäveron pääkanta nostettaisiin 24 prosentista 25 prosenttiin, kilahtaisi valtion kassaan noin miljardi euroa lisää.
Jos myös alennetut arvonlisäverokannat nostettaisiin 10:stä ja 14 prosentista samalle tasolle pääkannan kanssa, verotulot kasvaisivat vielä noin kahdella miljardilla eurolla.
Tutkijat huomauttavat, että arvonlisäveron kantojen korotukset kohdistuisivat enemmän pieni- kuin suurituloisiin. Vaikutukset kuitenkin jakautuisivat tasaisemmin kuin sosiaaliturvaa leikattaessa tai tuloverotusta kiristettäessä.
Tutkimuksessa ei otettu huomioon, miten arvonlisäveron korotukset vaikuttaisivat ihmisten ostokäyttäytymiseen. Tutkijoiden mukaan aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vaikutukset ainakin palveluiden kulutukseen ovat pieniä.