Kuluttajien luottamus oli helmikuussa edelleen hyvin matala, mutta lukema nousi verrattuna tammi- ja joulukuun tasoon, kertoo Tilastokeskus. Luottamusindikaattori oli helmikuussa tasolla -11,9, kun tammikuun luku oli -12,7 ja joulukuun -18,5. Viime vuoden helmikuussa indikaattori sai arvon -0,5, joka on pitkän ajan keskiarvoa (-2,1) parempi.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen totesi tviitissään, että suunta on paranemaan päin.
– Matkaa toki on pitkän ajan keskiarvoon vielä pitkälti, eli ei tästä nyt kauheasti riemuita voi. Mutta veikkaan, että pohjat on nyt nähty, Mikkonen sanoi.
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta ja odotukset omasta ja Suomen taloudesta pysyivät hyvin heikolla tasolla. Suunnitelmat käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan pysyivät ennallaan ja hyvin niukkoina. Auton tai asunnon ostamista suunnitteli normaalia harvempi kuluttaja. Vain yhdeksän prosenttia piti ajankohtaa otollisena hintaville hankinnoille.
Kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta nousi ennätystasolle, mutta odotus oli, että inflaatio olisi vuoden kuluttua hidastunut. Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 8,6 prosenttia viime vuoden helmikuusta ja nousevat 5,2 prosenttia tulevan vuoden aikana.
Oma rahatilanne koettiin synkistä luottamusluvuista kuitenkin jälleen hyväksi ja työttömyyden uhan koettiin olevan tavanomaisella tasolla.
Alueellisesti luottamus nousi poikkeuksellisesti vahvimmilleen Itä-Suomessa, jossa luottamusindikaattorin lukema oli -3,1. Pohjois-Suomessa nähtiin maan synkimmät tunnelmat ja lukema oli -17,8.
Mielikuvat muuttuvat nopeammin kuin todellisuus
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kehotti olemaan varovainen luottamusindikaattorin tulkitsemisessa. Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi tammi-syyskuussa 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta, vaikka kuluttajien luottamus painui Venäjän hyökkäyssodan alettua ennätysmatalaksi.
– Mielikuvat eivät aina vastaa talouden faktoja, eikä todellinen tilanne vaihtele niin nopeasti kuin mielikuvat, Heiskanen huomautti kommentissaan.
Kuluttajat ovat oman taloutensa parhaita asiantuntijoita, ja sen suhteen luottamuskysely sisältää paljon hyvää tietoa. Reaaliansioiden lasku on painanut kuluttajien käsityksiä omasta taloudestaan, mutta samalla kulutuksen kehitystä on tasapainottanut korona-aikoina kertyneiden säästöjen käyttö. Jatkossa energian hintojen lasku ja tulevat palkankorotukset helpottavat tilannetta vähitellen.
– Tästä ei kuitenkaan kannata tehdä päätelmää, että tilanne olisi nopeasti kohenemassa. Lähinnä tilanne ei ole niin heikko kuin vähän aikaa sitten, Heiskanen sanoi.
Yksityisen kulutuksen vauhti on Heiskasen mukaan vasta hidastumassa, kun korona-aikojen säästöt eivät enää jatkossa tue kulutusta entiseen tapaan.
Teollisuuden luottamus laski, muilla nousua
Yrityspuolella luottamus on EK:n suhdannebarometrin mukaan pysynyt ennallaan viimeiset kolme kuukautta. Teollisuuden luottamus laski, mutta rakentamisessa, palveluyrityksissä ja vähittäiskaupassa lukemat paranivat. EK:n johtaja Sami Pakarinen arvioi tiedotteessa yritysten olevan nyt odottavalla kannalla.
– Harvoin kannattaa painottaa yksittäisiä havaintoja, mutta talouden suhdanteen kannalta seuraavat pari havaintoa ovat monella tapaa ratkaisevia. Vahvistuvatko positiiviset signaalit taloudesta ja lisäävät luottamusta vai lähteekö luottamus uudelleen laskuun?
Pakarisen mukaan euroalueen ja Suomen taloudet ovat pärjänneet olosuhteisiin nähden hyvin pienin vaurioin tähän asti.
– Selvää kuitenkin on, että kasvuvauhti ei voi merkittävästi kiihtyä tulevinakaan kuukausina, koska keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa suitsiakseen inflaatiota. Lähikuukaudet olemme suo siellä, vetelä täällä -tilanteessa, mutta eteenpäin mennään, Pakarinen ennakoi.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomautti tviitissään, että yritysten luottamus on vakaata, mutta alittaa historian keskitason kaikilla päätoimialoilla.