Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nordea ennustaa Suomen taloudelle nollakasvun vuotta – maailmantalous voi kuitenkin yllättää yläkanttiin

Nordea odottaa yhä Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Arvio pysyi ennallaan pankin keskiviikkona julkistamassa talousennusteessa.

Nordeasta arvioidaan, että talouden näkymät ovat tälle vuodelle hyvin kaksijakoiset. Kuluttajien luottamus talouteen on alamaissa ja ostovoima edelleen koetuksella, kun korkotaso pysyy korkeana. Toisaalta inflaatiopaineet ovat helpottamassa, kun energiahinnat kääntyvät laskuun. Lisäksi valtion energiatuet auttavat suurimpien sähkölaskujen saajia. Palkkojen odotetaan nousevan tänä vuonna viime vuotta nopeammin, ja vahva työllisyys tukee talouden aktiviteettia.

– Korkojen nopea nousu ja kuluttajien heikko luottamus ovat näkyneet asuntomarkkinoilla kysynnän vaimenemisena ja hintojen laskuna. Asuntohintojen odotetaan laskevan vielä alkuvuonna, kun markkinoilla haetaan uutta tasapainoa kohonneen korkotason ympäristössä. Asuntokysynnän heikkeneminen alkaa näkyä tänä vuonna asuinrakentamisen hidastumisena, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo tiedotteessa.

Handelsbanken ennustaa talouden supistuvan hieman tänä vuonna

Keskiviikkona julkisti Nordean ohella ennusteitaan kaksi muutakin pankkia. Handelsbankenin ennuste oli hitusen Nordeaa synkempi tämän vuoden osalta, sillä pankki arvioi, että Suomen talous supistuu kuluvana vuonna 0,2 prosenttia. Ensi vuoden osalta pankkien talousennusteet täsmäävät, sillä myös Handelsbanken ennustaa bruttokansantuotteen kasvuksi silloin 1,0 prosenttia.

– Suomen talous on tällä hetkellä taantumassa. Taantuma jää kuitenkin lieväksi, ja ennustamme talouden kääntyvän kasvuun vuoden jälkipuoliskolla, Handelsbanken kertoi tiedotteessa.

Säästöpankkiryhmä taas kertoi odottavansa, että Suomen bruttokansantuotteen supistuminen jatkuu kesään asti. Myös Säästöpankkiryhmä arvioi, että taantuma on jäämässä lyhytkestoiseksi ja maltilliseksi, joskin paljon riippuu esimerkiksi Euroopan energiatilanteesta, Ukrainan sodan eskaloitumisesta ja Kiinan talouden avautumisesta.

– Suomalaisten ostovoima heikkenee ainakin vielä alkuvuodesta, ja nihkeä taloustilanne näkyy myös kuluttajien romahtaneena luottamuksena. Onneksi myös valopilkkuja on näköpiirissä: Säästöpankkiryhmä odottaa työllisyystilanteen jatkuvan hyvänä ja hintojen nousun tasaantuvan vuoden aikana, ryhmä kertoi tiedotteessa.

Käänne parempaan voi olla jo käsillä

Nordean mukaan maailmalla talousuutiset ovat viime aikoina yllättäneet pääosin positiivisesti ja on mahdollista, että maailmantalouden käänne parempaan on jo tapahtumassa.

– Leuto talvi on vähentänyt selvästi energiakriisin haitallisia vaikutuksia euroalueella, ja Kiinan nopea avautuminen koronasulkujen jälkeen on palauttamassa maan ainakin hetkeksi maailmantalouden vahvaksi veturiksi, pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi tiedotteessa.

Nordeassa nähdään kuitenkin myös yhä riskejä maailmantaloudessa. Vaikka globaalit hintapaineet ovat jo kääntyneet laskuun, on työmarkkinatilanne kireä ja palkkapaineet vahvoja niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.

– Suuri kysymysmerkki on, kuinka jyrkästi inflaatio hidastuu ja saavuttaako se keskuspankkien tavoitetason. On yhä mahdollista, että rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään ja talouskehitystä hidastamaan nyt odotettua enemmän, Koivu ennakoi.

Julkisella taloudella edessä mittava sopeutus

Nordean mukaan Suomessa on julkisella taloudella edessään mittava sopeutusurakka. Pankki perustelee kantaansa sillä, että talouskasvun ennustettu katkeaminen rasittaa julkista taloutta. Samaan aikaan julkisen talouden menoja kasvattavat sosiaalietuuksiin tehdyt inflaationtarkistukset, julkisen sektorin palkankorotukset, kohonneet korkomenot sekä lisäpanostukset maanpuolustukseen. Lisäksi terveydenhuollon ja etenkin vanhustenhoidon menojen odotetaan kasvavan reilusti kahden seuraavan hallituskauden aikana.

– Suomen julkinen talous on viritetty tasolle, jossa rahoitus on tasapainossa vain, jos taloudessa eletään korkeasuhdannetta ja korot ovat nollissa, arvioi Kostiainen.