Mitä enemmän aikaa on kulunut Sisun valmistumisesta, sitä selkeämmältä asia tuntuu: tämän elokuvan Jalmari Helander oli aina halunnut tehdä.
– Sisu tuntuu todella onnistuneelta, Helander sanoo.
– Harvinaisen vähän on käynyt mielessä, että jotain olisi kannattanut tehdä eri tavalla.
Lapin sotaan sijoittuva toimintafantasia on Helanderin kolmas elokuva. Edelliset olivat Rare Exports (2010) ja Big Game (2014). Kumpikin sai laajan kansainvälisen jakelun.
Niillä Helander loi oman seikkailuelokuvien tyylinsä, mutta mitään Sisun kaltaista ei suomalaisessa elokuvassa ole nähty. Se on kovaotteinen toimintaelokuva, ylilyöntien taidetta.
Toisin kuin Helanderin aiemmissa ohjauksissa, nyt näkökulmahenkilö ei ole lapsi. Muutos sallii sekä väkivaltaa sekä itseironiaa.
Tyylilajin tavoittelua Helander kuvailee nuorallatanssiksi.
– Ei ole helppoa tehdä elokuvaa, joka kaikessa kauheudessaan myös viihdyttää, elokuvansa itse kirjoittava Helander summaa.
– Tässä saavutettiin sävy, jota olen aina halunnut tavoitella.
Sikäli tehtävä voidaan julistaa onnistuneeksi, että Sisun levitys Pohjois-Amerikassa myöhemmin keväällä tulee olemaan suomalaiselokuvalle poikkeuksellisen laaja. Fantasiaelokuviin keskittyneillä Sitgesin elokuvajuhlilla lokakuussa Sisu jo voitti parhaan elokuvan, kuvauksen ja musiikin palkinnot. Jorma Tommila palkittiin parhaasta miespääosasta.
Hiljainen sankari
Tommila näyttelee kullankaivaja Aatami Korpea, joka on erakoitunut Tunturi-Lappiin. Pakoon Norjaan pyrkivät natsit yrittävät varastaa hänen aarteensa. Käy ilmi, että Korpi on pelätty sotasankari, todellinen legenda.
Korvessa on piirteitä nimettömästä revolverisankarista, jota Clint Eastwood näytteli Sergio Leonen 1960-luvun spagettiwesterneissä, sekä toisaalta Sylvester Stallonen Ramboa. Korpi ei puhu. Hän toimii.
Ei ole tavanomaista, että tällaista hahmoa esittää kuusikymppinen näyttelijä. Rare Exports -elokuvassa ja sitä edeltäneissä lyhytelokuvissa Helanderin kanssa yhteistyötä tehnyt Tommila oli ensimmäinen näyttelijä, jota Helander ajatteli.
– On vaikea kuvitella ketään muuta rooliin. Vaikka osassa olisi kuinka karismaattinen näyttelijä tahansa, elokuva olisi silloin aivan eri.
Korpi on harmaan kiven läpi menevän suomalaisen miehen myyttinen ja melkein parodinen kuva.
– Mistäköhän minulle on tullut tarve kertoa tällaisista äijistä? Oma isäni ei ole tuollainen, Helander sanoo naurahtaen.
Spielberg-vaikutteet ovat Helanderin aiemmissa teoksissa ilmeisiä. Nyt läsnä on Leonen westernien lakoninen jännite.
– Muistan ikuisesti, miten hyvältä Huuliharppukostajan ensimmäinen kohtaus tuntui, kun näin sen lapsena, Helander sanoo.
– Elokuvassa on siinä kohtaa vain odotus, ja jännite kasvaa sietämättömän voimakkaaksi.
Koston monet muodot
Sisu on pelkistetty selviytymis- ja kostotarina, jossa julmurien väkivalta johtaa jokaisen pahantekijän ansaittuun tuhoon. Se saattaa herättää keskustelua elokuvaväkivallasta.
Helander haluaa olla rehellinen: kostaminen on äärimmäisen nautinnollinen tarinaelementti elokuvissa. Suuri osa toiminta- ja lännenelokuvien dynamiikasta perustuu vääryyksien korjaamiseen väkivallalla.
– Karate Kid on ääriesimerkki. Se on rakastettu elokuva, joka pelaa häpeilemättä väkivallalla, Helander toteaa.
– Lopussa päähenkilön vanhemmat, äitikin, taputtavat ilon kyyneleet silmissään, kun oma poika tekee väkivaltaa. Se on ok, koska kaikki tapahtuu urheilun puitteissa.
Sisussa teemaa viedään absurdin tuolle puolen. Väkivalta on silti enemmän lopullista kuin makeilevaa.
– Kaikki nauttivat kostoelokuvista, siitä, kun julma pahantekijä saa turpaansa. Ne, jotka eivät nauti, valehtelevat.
Itseoppinut elokuvantekijä
Jalmari Helander on itseoppinut elokuvantekijä. Hän halusi tehdä nimenomaan toimintaelokuvia ja haki inspiraationsa Hollywoodin suunnasta silloinkin, kun railakkaammat irtiotot arkitodellisuudesta tai yhtenäiskulttuurista eivät kuuluneet suomalaisen elokuvan piiriin.
– On miellyttävää elää todellisuudessa, jossa voin tehdä Sisun kaltaisen elokuvan Suomessa, Helander sanoo.
– Parikymmentä vuotta sitten se olisi ollut mahdoton ajatus. Ensimmäisenä olisi kysytty, että millä ihmeen rahalla, etkä ole käynyt koulujakaan.
Big Game -elokuvan valmistumisesta on kahdeksan vuotta. Jälkikäteen Helanderista on tuntunut, että monta asiaa meni siinä hieman pieleen. Monikansallisesti rahoitettu elokuva kuvattiin Saksassa ja mukaan saatiin muiden muassa Samuel L. Jackson ja Felicity Huffman.
– Oltaisiinpa vain kuvattu Suomessa ja unohdettu Alpit, Helander toteaa.
– Ensimmäisessä versiossani alussa lähdettiin kerrostalosta suomalaiseen risumetsään. Se oli parempi asetelma sille tarinalle. Jos joku oli väärässä, niin Helander itse, ohjaaja sanoo.
– Siitä tuli vähän trauma.