Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo STT:lle, että nykyinen korkotaso ei edellytä mitään kompensointitoimenpiteitä tai sitä, että julkinen valta tulisi jotenkin laajasti kenenkään avuksi. Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on laittanut VM:ssä alulle selvityksen siitä, mikä on korkojen nousussa kipukohta, jolloin pitää arvioida korkovähennysoikeuden tai vastaavan järjestelmän palauttamista.
Saarikko kirjoitti sunnuntaina blogissaan, että VM:ssä tehdään seuraavan hallituksen neuvotteluita varten selvitys, jossa arvioidaan asunto-, korko- ja lainamarkkinoiden viime aikojen muutosta, näkymiä ja niiden seurauksena tarvittavia toimia.
Suomessa on kymmenen viime vuoden aikana madallettu asuntolainan korkovähennystä. Kokonaan se poistui tämän vuoden alussa.
– Minusta ensisijainen työhypoteesi (VM:n selvityksessä) on, että tässä kohtaa pitää olla pidättyväinen korkojen kompensoinnissa kotitalouksille, Majanen sanoo.
Hän lisää, että kun korot ovat nousseet, on palattu nollakorkoajan jälkeen normaaliin.
– Mutta tietysti joudumme aina miettimään, että jos on joitain yksittäisiä ihmisryhmiä, jotka kärsivät korkotason ja inflaation yhteisvaikutuksesta, että olisiko tässä jotain täsmätoimia tehtävänä, Majanen sanoo.
Saarikko: Olen korkojen nousun vaikutuksesta huolissani
Myös Saarikko katsoo blogitekstissään, että 3–4 prosentin koroissa ei sinänsä ole mitään erityistä, sillä suomalaiset asuntolainat on myöntöhetkellä riskitestattu selvästi korkeammalla kuuden prosentin korolla.
– Olen korkojen nousun vaikutuksesta silti perustellusti huolissani. Se, mikä voi taloustieteilijöiden katsantokannasta näyttää kohtuulliselta, voi tavallisen ihmisen arjessa olla ylitsepääsemätöntä, etenkin yhdistettynä muun kustannusten nousun kanssa.
Saarikko kirjoittaa, että Suomessa ei voida ajautua tilanteeseen, jossa iso joukko perheitä joutuu myymään kotinsa, koska he eivät selviä korkomenoista.
Majasen mukaan korkovähennysoikeuden lisäksi selvityksessä kartoitetaan muun muassa pankkien luotonantosuosituksia ja kotitalouksien velkakattoa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että kotitalouksien ylivelkaantumista ehkäistään. VM:n työryhmä esitti vuonna 2019, että kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi uutta lainaa haettaessa olla enintään 4,5-kertainen suhteessa kotitalouden vuotuisiin bruttotuloihin. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat olleet velkakaton takana. Lisäksi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) edisti kotitalouksien velkakattoa työryhmän viitoittamalla tiellä. Saarikko kuitenkin torppasi kesällä 2021 velkakaton kotitalouksien osalta, joten sitä ei kotitalouksille tullut.
Majanen myöntää, että mitään uutta selvitettävää velkakaton saralla ei välttämättä ole, sillä sitä on selvitetty jo aiemmin.
Asiantuntija: Ei ole sellainen shokki, joka vaatisi laajoja poliittisia korjaustoimia
Sekä Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju että Laboren johtaja Mika Maliranta tyrmäävät STT:n haastattelussa korkovähennysoikeuden palauttamisen. Maliranta sanoo, että se ei kuulosta millään perusteella hyvältä. Kangasharju kuvailee sitä vääräksi politiikaksi.
– Kuulostaa vaalien läheisyydeltä, Kangasharju sanoo.
Molemmat sanovat, että vähennys nostaisi asuntojen hintoja ja suosisi omistusasumista, joka puolestaan jäykistää työmarkkinoita. Lisäksi tuki kohdistuisi isolta osin iso- ja keskituloisille, ei pienituloisille.
Maliranta sanoo, että korkovähennysoikeuden palauttaminen hyödyttäisi nykyisiä asunnon omistajia, joilla on jo lainaa ja kärsijänä ovat nuoret, jotka ovat ostamassa asunnon vasta myöhemmin.
Vaikka korot ovat nousseet nopeasti, Maliranta huomauttaa, että korkotaso ei ole mitenkään valtavan korkea. Hän lisää, että jos korot olisivat nousseet yhtäkkiä esimerkiksi 10 prosenttiin tai sen yli, korkovähennysoikeuden palauttamista voitaisiin miettiä.
– Nyt ei olla lähelläkään sellaisia korkotasoja. Se, että asuntolainojen korot nousevat kohti normaalia, ei ole sellainen shokki, joka lähtökohtaisesti vaatisi jotain laajamittaisia poliittisia korjaustoimia, hän sanoo.
Molemmat nostavat esiin myös julkisen talouden tilan. Maliranta sanoo, että kun julkinen talous on ongelmissa, kaikkien julkista taloutta heikentävien päätösten takana pitäisi olla vahvat perustelut.
Kangasharju sanoo, että kun julkisella sektorilla on rahasta pulaa, rahalla pitäisi tukea vähäosaisia, kun taas asuntolainan korkovähennys on hyvätuloisten tuki.