Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta, ilmenee Eurobarometrien ja Väestöliiton Perhebarometrikyselyistä.
Ensimmäisenä 2000-luvun vuosikymmenenä lapsia haluttiin Suomessa keskimäärin 2,3. Ihanne laski 2010-luvulla. Vuonna 2022 toivottu lapsikulu ei kuitenkaan enää laske ja se on kohonnut suhteessa vuoden 2018 kyselyyn.
Nollaa lasta ihanteenaan piti ihanteenaan nyt noin 15 prosenttia vastanneista eli suunnilleen yhtä moni kuin vuonna 2015.
Naisten ja miesten välillä aiemmissa Perhebarometreissä havaittu ero ihanteellisissa lapsiluvuissa näyttää kaventuneen lähes olemattomaksi alle 35-vuotiailla. Aiemmin tässä ikäryhmässä naiset halusivat isompaa lapsilukua kuin miehet.
Sota ja pandemia puntariin
Nyt tutkittiin Suomessa ensi kertaa edustavilla aineistoilla, miten väestö kokee koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan vaikuttaneen lapsilukutoiveisiinsa tai lastensaannin ajoittamiseen.
Enemmistö vastaajista katsoi elokuussa 2022, ettei pandemia tai Ukrainan sota ole vaikuttanut heidän lastensaantitoiveisiinsa tai -aikeisiinsa. Noin viiden prosentin kohdalla koronapandemia alensi ja noin viiden prosentin kohdalla se vahvisti toivetta lastensaannista.
Ukrainan sota lisäsi niin ikään viiden prosentin lastensaantitoiveita, mutta alensi hieman useamman, noin joka kymmenennen lapsia koskevia toiveita tai aikeita.
Koulutuksella ja uskonnollisuudella vaikutusta
Keskimääräistä pienempää lapsilukua pitävät ihanteena korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneet, kaupunkien ydinalueilla asuvat, ne, jotka eivät ole parisuhteessa ja ne, jotka eivät koe olevansa lainkaan uskonnollisia.
Muita enemmän lapsia toivovat vastaavasti korkeimmin koulutetut, maaseudulla asuvat, parisuhteessa elävät ja itsensä uskonnollisiksi kokevat.
Vaikka ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi lasta, lapsia saadaan merkittävästi tätä vähemmän. Aiottu lapsilukukin on ihannetta alempi: 25–34-vuotiaat suomalaiset pitävät ihanteenaan noin kahta lasta, mutta aikovat hankkia keskimäärin noin 1,8 lasta.
Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on silti iso. Ero toivottujen ja saatujen lasten välillä on erityisen suuri niillä, jotka eivät elä parisuhteessa: heillä on peräti noin 1,3 lasta vähemmän kuin olisi ollut heidän ihanteensa.
Ilmastonmuutos on mielessä
Suomalaiset arvioivat lasten tuomaa iloa hyvin eri lailla, mutta lasten huonoista puolista ollaan samaa mieltä. Nyt saaduista tuloksista niin ikään ilmenee, että työn ja perheen yhteensovittaminen on aiempaa useammin lasten hankkimisen lykkäämisen taustalla.
Sopivan kumppanin puute rajoittaa edelleen monen sellaisen lapsettoman lastenhankintaa, joka ihannetilanteessa toivoisi saavansa vähintään yhden lapsen. Osa heistä ei myöskään ole vielä valmis luopumaan nykyisestä elämäntyylistään, tai omat tai puolison opinnot ovat kesken.
Muista lasten tekoa lykkäävistä syistä merkittävimmäksi nousi huoli lapsen tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen takia. Mitä huolestuneempi vastaaja oli ilmastonmuutoksesta, sitä pienempi oli hänen itselleen ihanteellisena pitämänsä lapsiluku.
Nollaa lasta ihanteenaan pitävien tärkein syy olla hankkimatta lapsia on kuitenkin se, etteivät he vain halua saada lapsia.
Vuoden 2022 syntyvyysluvut uhkaavat jäädä Suomessa ennätyksellisen alhaisiksi. Viime marraskuuhun päättyneen 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluvun ennakoidaan olevan 1,33.