Kenia näyttää selvinneen koronapandemian haasteista vähin vaurioin. Talouskasvu notkahti, mutta on nyt palaamassa vakaaseen viiteen prosenttiin yli 55 miljoonan asukkaan maassa.
– Kenialla menee monella mittarilla mitattuna erittäin hyvin Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden joukossa. Näen monia syitä olla optimistinen, sanoo Suomen Nairobin-suurlähettiläs Pirkka Tapiola.
Suomen edustustoa syyskuusta 2021 johtanut Tapiola näkee Kenian elokuiset vaalit, joissa valittiin muun muassa uusi presidentti, merkittävänä askeleena kohti entistä vakaampaa demokratiaa.
– Vaaleista selvittiin ilman väkivaltaa, mikä on hieno ja uusi asia, Tapiola sanoo.
Vaalien äänestysaktiivisuutta, 65,4:ää prosenttia, pidetään hyvänä, vaikka nuorten keskuudessa näkyi vaaliapatiaa.
– Nuorten energia menee "pärjäilemiseen". Arvioiden mukaan vain 20 prosentilla nuorista on mahdollisuus löytää pysyvä työpaikka, muiden pitää löytää keinot selviämiseen tekemällä hanttihommia. Toki osan tilanne ajaa rikollisuuden tielle, luonnehtii Tapiola.
Presidentin rooli merkittävä
Vaaleissa presidentiksi valittu William Ruto, 56, on ehtinyt ottaa kantaa jo moneen Kenian keskeiseen haasteeseen.
– Ruto on aloittanut kunnianhimoisesti, hän tekee paljon oikeita asioita. Hän on puhunut niin korruption kuin naisten sukuelinten silpomisen vastaisen työn tärkeydestä sekä koulutuksen puolesta, Tapiola summaa uuden presidentin ensimmäisten kuukausien työtä.
Huolenaiheitakin on.
– Ruton vahva kristillinen vakaumus saattaa vahvistaa konservatiivisuutta, jonka seurauksena mahdollisesti myös seksuaalivähemmistöjen jo entuudestaan vaikea asema voi hankaloitua entisestään.
Huolestuttava seikka oli myös useiden ministerikandidaattien rikostutkintojen sulkeminen ennen ministerivalintoja, mikä herättää huolta Kenian oikeuslaitoksen riippumattomuudesta.
Panostuksia rakentamiseen
Kenian pääkaupungissa Nairobissa rakennetaan moderneja tornitaloja jatkuvasti. Tämän on huomannut Business Finlandin Kenian-toimiston johtaja Esa Rantanen.
– Tällä hetkellä työhuoneeni ikkunasta näkyy parikymmentä nosturia. Kun tulin Nairobiin vuonna 2010, maassa ei ollut ainuttakaan nosturia, kertoo Rantanen.
Rantanen näkee rakentamiseen panostamisen ja muun muassa maantie- ja rautatieverkoston parantamisen merkittävänä tekijänä Kenian talouskasvun taustalla.
– Kenian valtion 67 prosentin velka-asteesta ollaan huolissaan, mutta velkaraha on mennyt infrastruktuurin rakentamiseen. Suomessa, joka on valmis maa, sama luku on 58 prosenttia, Rantanen vertaa.
Hän korostaa, että Keniassa on monia eri todellisuuksia.
– Köyhyys on ongelma, mutta Nairobissa keskitulo on moninkertainen muuhun maahan verrattuna.
Rantanen muistuttaa, että maan "vanhaa kuvastoa" eli slummien köyhyyttä katsomalla ei voida havaita valtavaa muutosta.
– Kenian megatrendit kaupungistuminen, kasvava keskiluokka ja nuoret kuluttajat luovat entistä vahvemmat edellytykset talouden kasvulle ja tuovat liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Kysyntää suomalaisille
Keniassa toimii omalla toimistollaan noin kymmenkunta suomalaisyritystä. Lisäksi joillakin kymmenillä suomalaisyrityksillä on vientiä Keniaan.
– Tilaa ja kysyntää Kenian markkinoilla olisi paljon suuremmallekin joukolle suomalaisyrityksiä. Kannattaa tulla paikan päälle ja etsiä hyvä paikallinen kumppani, Rantanen sanoo.
Rakentamisen laadun paranemisen myötä Keniassa tarve alan laadukkaille toimijoille on kasvanut.
– Kasvava keskiluokka on entistä laatutietoisempaa. Elintasosairauksien hoidon tarve kasvaa, samoin terveydenhuoltoalan tuotteiden ja palvelujen kysyntä.
Myös esimerkiksi elintarviketeollisuuden alan yritysten tuotteille on Keniassa markkinaa.
– Muovituotteet on täällä kiellettyjä, joten niitä korvaaville tuotteille löytyy kysyntää.
Business Finlandin Kenian-toimisto sai vuonna 2022 noin sata yhteydenottoa Kenian markkinoista kiinnostuneilta suomalaisyrityksiltä. Kyselyt lisääntyivät pandemiaa edeltäneestä ajasta noin kolmanneksen.
Kenia siis kiinnostaa suomalaisyrityksiä. Osin kiinnostuksen kasvu selittyy Ukrainan sodalla, joka vei monelta markkinat.
– Kenia ei ehkä ole ihan kuin uusi Kiina, mutta kasvuvauhdin suhteen Keniaa voisi uudeksi Kiinaksikin luonnehtia, sanoo ennen Keniaa kymmenen vuotta Kiinassa työskennellyt Rantanen.
Kenian bisneskulttuuria Rantanen luonnehtii brittiläiseksi eli enemmän asiapohjaiseksi kuin henkilöpohjaiseksi, mikä tekee siitä suomalaisille helposti lähestyttävän toimintaympäristön.
– Talouden ja paremman tulevaisuuden uskosta kertoo paljon se, että nykyään varakkaat kenialaiset pitävät rahansa Kenian pankkien tileillä ja investoivat kotimaahansa.