YK-kokouksen sopimusluonnoksessa kehotetaan suojelemaan vähintään 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä. Puheenjohtajamaa Kiina julkisti kompromissiluonnoksen sunnuntaina maailman ympäristöministerien biodiversiteettiä käsittelevässä COP15-kokouksessa Kanadan Montrealissa.
Uutistoimisto AFP:n mukaan rahoitus on kokouksessa ollut suuri erimielisyyden aihe. Luonnoksen mukaan rikkaiden maiden tulisi nostaa taloudellista apuaan kehittyvälle maailmalle 20 miljardiin dollariin vuosittain vuoteen 2025 mennessä ja 30 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisten rahoitusvirtojen rikkaista maista kehittyviin maihin arvioidaan olevan noin 10 miljardia dollaria vuodessa. Kehittyvissä maissa sijaitsee valtaosa maailman biologisesta monimuotoisuudesta.
Sopimuksen 196 allekirjoittajavaltion on vielä hyväksyttävä teksti ennen sen viimeistelyä. Kokous päättyy maanantaina.
"Tasapaino haetaan"
Kokouksessa paikan päällä oleva Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) arvioi, että Kiinan pohjapaperi vaikuttaa lupaavalta.
– Eri tahojen huolia ja näkökulmia on otettu aika laajalti mukaan paperiin. Eli käytännössä on yhtä aikaa tätä ympäristökunnianhimoa ja toisaalta sitä puolta, että vaikkapa kehittyvät maat tarvitsevat omaan työhönsä tukea, Ohisalo kommentoi STT:lle.
– On selvää, että länsimaat ovat aiheuttaneet myös paljon luontokadosta. Meidän tehtävä ja vastuu on tietysti myös korvata tätä kehittyville maille.
Ohisalo vahvistaa, että rahoituspuolesta on keskusteltu paljon ja kysymysten välille haetaan tasapainoa. Hän muistuttaa, että neuvottelut ovat kuitenkin kesken ja kaikki on vielä auki.
Ohisalon mukaan iso kysymys kokouksessa on ylipäätään ollut se, että saataisiin kaikki rahavirrat ohjattua kestävämmiksi.
– Tällä hetkellä me ihmiskuntana käytämme valtavan paljon rahaa, myös yhteisiä veronmaksajien maksamia varoja, ympäristölle haitallisella tavalla. Ihan hyviä kirjauksia on ollut siitä, miten täytyy irtautua vaikkapa ympäristölle haitallisista tuista, miten saada mukaan laajalti erilaisia rahoitusvälineitä, yksityinen sektori mukaan ja erilaiset kansainväliset rahoituslaitokset tekemään työtä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Eli tämä näyttää positiiviselta ja aidosti siltä, että rahavirtoja lähdettäisiin ohjaamaan kestävämmille urille, Ohisalo arvioi ehdotusta.
Suomi pyrkii mitattaviin tavoitteisiin
Suomen pyrkimyksenä on muun muassa, että kokouksen tuloksena syntyisi aidosti konkreettisia, mitattavia tavoitteita sen sijaan, että puhutaan vain ylätasolla. Ohisalon mukaan vielä ei uskalla sanoa, saadaanko lopullinen paketti tavoitteiden mukaiseksi.
Kokouksessa myös paikalla oleva Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho kertoo, että tavoitteista ja numeerisesta arvoista on kyllä keskustelu viikon aikana.
– Varovaisesti positiivinen asia on se, että pohjapaperissa on säilytetty numeroita. Se viittaa siihen, että tahtotila on sen suuntainen, että ehkä kuitenkin saadaan mitattavat selkeät tavoitteet täällä aikaiseksi, Kotiaho sanoo.