Jos Suomessa joudutaan talvella turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin, pyritään sähköistä joukkoliikennettä rajaamaan niiden ulkopuolelle. Ainakaan kaukoliikenteen junat eivät tule hyytymään keskelle korpea, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala.
– VR:n syöttöasemat saavat sähkönsä Fingridin verkosta. Fingridin asiakkaita kiertävät sähkökatkot eivät käytännössä koske, Rauhala sanoi maanantaina työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mediatilaisuudessa.
Myös pääkaupunkiseudun metro- ja raitiovaunuliikenteen on suunniteltu jatkuvan mahdollisten katkojen aikanakin, sanoo infrapalvelupäällikkö Hannu Stam Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteestä. Yhtiö liikennöi raitiovaunuja Helsingissä ja tuottaa metron liikennöintiä.
– Näin meille on annettu ymmärtää, että ne tulisivat jäämään ulkopuolelle, Stam sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea liikenneturvallisuudesta.
– Jos sähkökatko tulee hyvin nopealla varoitusajalla, niin käytännössä ei ehditä saada liikennettä sellaiseen kohtaan verkossa, että se olisi järkevää. Ratikka voisi pysähtyä vaikka keskellä risteystä.
Raitiovaunut saavat sähkönsä syöttöasemista eri puolilta Helsinkiä. Stamin mukaan siirtoverkkoyhtiölle on toimitettu tiedot näistä asemista.
Kiertävät sähkökatkokset olisivat mahdollisia sähköpulatilanteessa, eli jos kotimainen tuotanto ja ulkomainen sähkönsiirto eivät riittäisi kattamaan sähkönkulutusta. Katkokset kestäisivät pari tuntia kerrallaan.
Sähkökatkot toteutettaisiin alueittain
Sähköpulan uhasta kerrotaan Fingridin mukaan jo siinä vaiheessa, kun pula on ennusteiden mukaan mahdollinen. Tällöin ihmisiä ja yhteisöjä kannustetaan vähentämään sähkönkulutusta.
Sähköpulan toteutuessa Fingrid ilmoittaisi sähkönjakeluyhtiöille, kuinka paljon kulutusta täytyy vähentää. Nämä päättäisivät, miltä alueilta sähköt katkaistaan, ja ilmoittaisivat siitä asiakkailleen esimerkiksi tekstiviestitse. Valtakunnallisesti sähköpulasta tai sen uhasta tiedottavat Fingrid ja TEM.
Kiertävät sähkökatkot toteutettaisiin alueittain eli niin sanotusti johtolähdöittäin. Tällaisten alueiden laajuus riippuu niiden sähkönkulutuksesta.
– Voidaan puhua esimerkiksi kaupunginosasta tai merkittävästä osasta kaupunginosaa. Haja-asutusalueella voi käytännössä olla useitakin pieniä taajamia yhden johtolähdön takana, Fingridin Rauhala kertoi STT:lle maanantaina mediatilaisuuden jälkeen.
Jo aiemmin on ollut tiedossa, että kriittiset käyttäjät – muun muassa poliisi- ja pelastuslaitokset, hätäkeskukset, sairaalat ja vankilat – pyritään pitämään sähkökatkojen ulkopuolella. Esimerkiksi sairaalan lähellä asumisesta voi siis sähköpulassa olla hyötyä.
Ensisijainen tiedonlähde mahdollisessa sähköpulassa on oma sähkönjakeluyhtiö. Fingrid kehottaa ihmisiä varmistamaan, että jakeluyhtiön tiedossa on heidän ajantasaiset yhteystietonsa eli puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
– Oma jakeluverkkoyhtiö on ehdottomasti paras paikka saada tietoa ja sen jälkeen media, sanoo yhtiön viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja.
Myös Fingridin Tuntihinta-mobiilisovelluksen kautta voi tilata puhelimeensa ilmoituksia esimerkiksi yhtiön sähkönsäästökehotuksista.
Joulusauna ei liene vaarassa
Tuomas Rauhalan mukaan on mahdotonta arvioida tarkkaan, kuinka todennäköisiä sähköpula ja sähkökatkokset ovat talven aikana. Suuria kysymysmerkkejä on kolme: kotimaisen sähköntuotannon luotettavuus, sähkön saanti Ruotsista sekä talven sääolot. Kylmä talvi lisää sähkön kulutusta, ja tuulisuus vaikuttaa tuulivoiman saatavuuteen.
– Sähköpulatilanteen todennäköisyys kasvaa sitä enemmän, mitä useampi näistä epävarmuuksista toteutuu. Toisaalta sähkön säästäminen toimii vastapainona, jolla epävarmuuksia hallitaan, Rauhala sanoo.
Vielä kesällä tilanne näytti hieman nykyistä paremmalta. Syksyn aikana Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen on siirtynyt entisestään. Etelä-Ruotsissa taas tuotantoa on vähentänyt Ringhalsin ydinvoimalan reaktorikorjaus. Etenkin Olkiluodon vaikutusta Rauhala kuvaa todella merkittäväksi.
Toisaalta myös sähkönkulutus on syksyn aikana vähentynyt. Naapurimaissa esimerkiksi Pohjois-Ruotsin ja Etelä-Norjan tuotantotilanne näyttää Rauhalan mukaan yhä hyvältä.
Suomalaiset voivat lohduttautua myös sillä, että ainakaan joulua ei tarvinne viettää kynttilänvalossa kylmässä saunassa. Joulunpyhinä teollisuus hiljenee, joten sähköpulaan vaadittaisiin Rauhalan mukaan todella poikkeuksellinen häiriö.
– Pyhien aikaan sähkönkulutus on lähtökohtaisesti niin alhaalla, että normaaleja juhlapyhien rutiineja, olivatpa ne sitten kinkunpaistoa, joulusaunaa tai sähkövaloja, ei tarvitse erityisesti huolehtia, Rauhala sanoo.