Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yhdenvertaisuuden ihannetta koetellaan perusopetuksessa – OAJ:n kyselyssä viisi kuudesta opettajasta ja rehtorista katsoo, ettei koulussa ole resursseja inkluusioon

Yhdenvertaisuuden ihanne ja arjen todellisuus eivät kohtaa suomalaisessa perusopetuksessa. Tämä vaikutelma välittyy Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) tuoreesta kyselystä, jonka mukaan peräti viisi kuudesta peruskoulun luokanopettajasta, aineenopettajasta ja rehtorista katsoo, ettei inkluusio ole mahdollista oman koulun nykyisillä resursseilla. Resursseja ovat esimerkiksi rahoitus, opettajat ja tukimuodot.

– Inkluusio tarkoittaa jokaisen oikeutta opiskella yhdenvertaisesti kaikille yhteisessä koulussa. Sen edellytyksenä on riittävä tuki omassa luokassa ja omassa lähikoulussa sekä tarpeellinen määrä erityisopettajia ja erityisluokanopettajia luokan- ja aineenopettajien työpareina, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto avaa käsitettä.

Inkluusiota on esimerkiksi se, että opiskeluympäristö muokataan kaikille sopivaksi, ryhmäkoot vastaavat tuen tarpeita ja ilmapiiri on suvaitsevainen. Kun inkluusio toteutuu, lapsi tai nuori saa riittävästi tukea. Opetuspaikka voi olla yleisopetuksen luokka tai erityisluokka ja joskus jopa erityiskoulu.

– Osalle oppilaista erityisluokka on lapsen edun mukainen oppimisympäristö, eikä se ole vastoin inkluusiota, Murto muistuttaa.

Inkluusiota moitittu säästökeinoksi

Julkisessa keskustelussa inkluusio on nostettu yhdeksi syyksi sille, että koulutuksen mallimaassa oppimistulokset ovat alkaneet heikentyä. Pahamaineista inkluusiota on moitittu vain säästökeinoksi, joka lisää häiriökäyttäytymistä luokissa ja ajaa sekä oppilaat että opettajat uupumukseen.

OAJ halusi kyselyllään selvittää, millaisia kokemuksia inkluusiosta ja perusopetuksen tuen toimivuudesta on opettajilla ja rehtoreilla, joiden työhön tuen järjestämistapa välittömästi vaikuttaa.

Syys-lokakuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 2 205 peruskoulun luokanopettajaa, aineenopettajaa ja rehtoria kautta maan. Kysely toteutettiin niin, että OAJ:n alueasiantuntijat pyysivät oman alueensa opettajia vastaamaan kyselyyn.

Perjantaina kyselyn tuloksia medialle esitellyt Murto harmittelee, ettei opettajien huolta ole kuunneltu, vaikka he ovat kymmenen vuoden aikana nähneet huonosti toimivan inkluusion seuraukset.

– Opettajat ovat sanoneet alusta asti, etteivät inkluusion tavoitteet toteudu näillä resursseilla, Murto toteaa.

Kyselyn mukaan peruskoulun opettajat ja rehtorit eivät suhtaudu torjuvasti inkluusioon, kun se toimii ja on resursoitu riittävästi. Yhdeksän kymmenestä OAJ:n kyselyyn vastanneesta opettajasta ja rehtorista kannatti inkluusiota, jossa oppilas saa oikea-aikaisesti tukea, resurssit ovat riittävät ja käytössä on erityisluokat.

Kun OAJ kysyi luokan- ja aineenopettajilta sekä rehtoreilta heidän arviotaan oppimisen tuen toteutumisesta, kriittisimmän vastauksen antoivat aineenopettajat. Heistä 22 prosenttia vastasi, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Samaa mieltä oli 16 prosenttia luokanopettajista. Rehtoreista näin katsoi vain viisi prosenttia.

Kunnissa tulkitaan lakia kirjavasti

OAJ:n puheenjohtajan mielestä kysely osoittaa, että opettajilla on tahtoa toteuttaa yhdenvertaisuuden ihanteita.

– En pidä realistisena, että inkluusio purettaisiin kokonaan. On vain löydettävä korjaavat toimenpiteet, jotta oppilaan oikeus saada yhdenvertaista opetusta toteutuisi ja opettajat voisivat keskittyä opetustyöhön, Murto sanoo.

– Tämä on koulutusjärjestelmän akuutein kriisi, joka on korjattava toimivaksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti. Kuntapäättäjillä on avaimet korjata tilanne kuntatasolla. Valtakunnan tasolla lainsäädäntö täytyy saada täsmällisemmäksi.

OAJ:n koulutuspolitiikan johtajan Nina Lahtisen mukaan inkluusio ei toimi, koska epäselvää lainsäädäntöä tulkitaan kirjavasti.

– Lakia on vaikea tulkita, ja täsmälliset ohjeistukset puuttuvat. Esimerkiksi osa kunnista tulkitsee lain velvoittavan täydelliseen inkluusioon.

OAJ jätti toukokuussa 2021 Opetushallituksen toimista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ammattijärjestö haluaa selvittää, onko Opetushallitus toiminut lain mukaan oikein, kun se ei ole ohjeistanut selkeästi, mitä erityiseen tukeen kuuluva erityisopetus tarkoittaa käytännössä.

– Saamme kantelusta päätöksen lähiaikoina, Lahtinen paljastaa.

Korjausehdotusten kärjessä byrokratian kevennys

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan.

OAJ pyysi luokanopettajia, aineenopettajia ja rehtoreita nimeämään, mitkä seikat kolmiportaisessa tuessa kaipaavat eniten korjaamista. Kolmiportaisessa mallissa tuki on jaettu kaikille tarjottavaan yleiseen tukeen sekä erillisen päätöksen perusteella tarjottavaan tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Kyselyn vastauksissa kärkeen nousi vaatimus, että kirjallisia tuen suunnitelmia ja dokumentointia olisi vähemmän. Tätä toivoi 33 prosenttia kaikista vastaajista. Toiseksi eniten, 28 prosenttia, mainintoja sai vaatimus oppilaan vahvemmasta oikeudesta erityisluokkaan.

– Yksi perusongelmista on, ettei pedagogisten asiakirjojen laatiminen johda mihinkään, koska osa-aikaisen ja kokoaikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittämättömät, Murto toteaa.

Hän huomauttaa, että byrokratian kevennys toisi jopa säästöjä.

– Yksi asiakirja tuen tarpeen selvittämiseen ja toinen tuen toteuttamiseen riittäisivät. Näitä kahta päivitettäisiin, kun oppilaan tilanne ja tuen tarve muuttuvat. Joka portaalle ei tarvita omia asiakirjojaan.

Murron mukaan toinen iso pulma on, että tehostetun ja erityisen tuen oppilaita voidaan integroida yleisopetuksen ryhmiin ilman, että määrää rajoitetaan. OAJ vaatii ryhmäkoon pienentämistä, kun tehostetun tuen oppilaita on integroitu ryhmään.