Kuluttajien luottamus talouteen saavutti syyskuussa jälleen uuden pohjalukeman. Tilastokeskuksen luottamusindikaattori sai syyskuussa arvon –18,3.
Kyseessä on jo kolmas kerta tänä vuonna, kun indikaattori on vajonnut alemmalle kuin koskaan aikaisemmin. Edellinen pohjakosketus nähtiin heinäkuussa, jolloin arvo oli –15,9.
Syyskuussa myös indikaattorin useat yksittäiset osat laskivat alemmaksi kuin koskaan. Odotukset Suomen tai oman talouden tilasta vuoden päästä ja aikeet kestotavaroiden hankinnoille olivat ennätysmatalat.
Ekonomistit pitävät mittauksen valopilkkuna kuluttajien odotuksia oman työpaikan säilymisestä. Omakohtaisen työttömyyden uhkaa mittaava saldoluku putosi elokuussa mutta tasaantui syyskuussa. Luku on nyt koronapandemiaa edeltäneen talven tasolla. Arvio koko maan työttömyyden kehittymisestä oli hieman tätä tasoa alempana.
– Positiivista kyselyssä oli työttömyyspelkojen loiva lieventyminen, mikä kertoo työmarkkinan pysyneen vielä vakaana, kirjoittaa pikakommentissaan Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomauttaa tiedotteessa, että työttömyyden pelko on varsin maltillista. Hänen mielestään luontevin tulkinta äärisynkälle kuluttajaluottamukselle on se, että suhdanteen kehittyminen on helppo nähdä omin silmin nousevien hintojen ja euroalueen heikkenevien vientinäkymien keskellä.
– Täytyy silti muistaa, ettei itse suhdannetilanne ole varsinaisesti synkempi kuin koskaan, eli bruttokansantuote ei ole supistumassa yhtä paljon kuin vaikkapa finanssikriisissä, Appelqvist kirjoittaa.
Yritysten luottamus laski aavistuksen
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen arvioi, ettei kuluttajien ennätyksellisen alas pudonnut luottamus talouteen ole vielä toteutunut kunnolla heikentyneenä kulutuksena ja siten välittynyt täysimääräisesti yrityskenttään.
– Tuleviin kuukausiin kohdistuu kuitenkin suurta epävarmuutta muun muassa energian hintojen ja korkojen nousun myötä. Erityisesti euroalueen tilannetta kannattaa seurata nyt myös tarkkaan, Pakarinen sanoo tiedotteessa.
EK julkaisi tiistaina indikaattorinsa elinkeinoelämän luottamuksesta talouteen. Se laski aavistuksen syyskuussa.
Eri aloista vain rakentamisen luottamus oli nousussa, ja se koheni pitkän aikavälin keskiarvolleen. Teollisuusyritysten luottamusindikaattori puolestaan laski alle keskiarvon. Palveluyritysten ja vähittäiskaupan luottamus jatkoivat selvästi alle keskiarvon.
Enää joka kahdeksas ostaisi asunnon
Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusta mittava saldoluku putosi alle –10:n maaliskuussa sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainassa.
Ennen tätä vuotta mittaushistorian huonoin luku nähtiin koronapandemian alussa. Silloin luottamusindikaattori oli alle –10:n vain yhden kuukauden ajan.
Nyt kolme viidestä kuluttajasta arvioi Suomen talouden huononevan seuraavan vuoden aikana, kun taas oman talouden heikkenemistä ennakoi joka kolmas.
Myös asunnonostoaikeet ovat Tilastokeskuksen mukaan selvästi vähäisemmät kuin keskimäärin. Vain 12 prosenttia kuluttajista harkitsi asunnon tai auton ostoa vuoden sisällä.
Mittaushistoria ulottuu lokakuuhun 1995, eli se ei kata 1990-luvun alun lamavuosia. Mukana ovat esimerkiksi finanssi- ja koronakriisit. Tilastokeskuksen tutkimukseen vastasi runsaat tuhat suomalaista.