Samoilla silmillä Tallinnaan ja takaisin. Se on Etelä-Pohjanmaan Kurikasta matkaan lähteneiden Katri Saarelan ja Minna Ahon suunnitelma.
– Perjantaina iltapäivällä ollaan takaisin kotona, sitten nukun pari tuntia ja menen takaisin töihin, Saarela ynnää suunnitelmat Tallinkin lautalla.
Saarela ja Aho ovat osa sitä ennakkotietojen mukaan peräti 15 000 suomalaisen porukkaa, jotka matkasivat Suomenlahden yli Tallinnaan katsomaan saksalaisyhtye Rammsteinia.
Päätös lähteä Tallinnaan syntyi nopeasti yhteisessä yövuorossa. Mieluummin Saarela ja Aho kävisivät kuitenkin keikoilla Suomessa.
Saarelan mielestä ulkomaisia artisteja tulee Suomeen aiempaa vähemmän. Esimerkiksi Depeche Modea piti viimeksi lähteä katsomaan Tukholmaan, koska kiertue ei yltänyt Suomeen saakka.
– Aiemmin he ovat kyllä käyneet Suomessa, Saarela sanoo.
Kovin kauas Saarela ja Aho eivät olisi valmiita lähtemään edes Rammsteinin takia. Suomen lähimaissa menee raja.
Suomi jää isompien jalkoihin
Yksi mahdollinen syy sille, miksi suuret yhtyeet eivät tule Suomeen, on suuren sisähallin puute.
Nyt kun Helsingin areena on poissa käytöstä, pääkaupunkiseudulta puuttuu suuri sisähalli, johon buukata maailmantähtiä.
Tampereelta löytyy saman kokoluokan areena ja Helsingistä vanha jäähalli sekä ulkoilmapaikkoja, mutta kun kisataan areena- ja stadionkeikoista, Suomi jää isompien jalkoihin, sanoo ohjelmatoimisto Fullsteam Agencyn operatiivinen johtaja Johannes Kinnunen.
– Nordiksen vanhaan halliin on tosi vaikea puhua ykkössarjan isoimpia nimiä. Halli on auttamatta liian pieni.
Toisaalta pieni oli myös Helsingin areena.
– Se oli monen kiertueen pienin areena. Vaikka se on Suomen mittakaavassa iso, kansainvälisesti se on keskikokoinen tai jopa pienehkö, Kinnunen sanoo.
Nordenskiöldinkadulla sijaitsevan Helsingin vanhan jäähallin yleisökapasiteetti on 8 200. Turkuhallin taas on hieman alle 12 000 ja Tampereen areenan noin 15 000. Ainoastaan jälkimmäinen pystyy kapasiteetiltaan taistelemaan Helsingin areenan (kapasiteetti noin 15 500) kanssa.
Tampereen moderni areena on kuitenkin käytössä vain rajallisesti. Talvikauden se toimii tamperelaisen jääkiekon pyhättönä, ja tällä hetkellä kalenteri on varattu täyteen pitkälle ensi vuoteen.
Kesäisin Suomessa konsertteja voi toki järjestää myös ulkona, mutta Suomen kesäkausi on tunnetusti lyhyt ja epävarma, Fullsteam Agencyn Kinnunen sanoo.
– Olympiastadionin aukeaminen auttoi paljon, mutta sielläkin tänä kesänä ainut suuri kansainvälinen esiintyjä on Ed Sheeran.
Stadionin varaan kaikkea ei muutenkaan voi laskea, sillä siellä järjestetään myös paljon muita tapahtumia ja vapaita päiviä konserteille on rajatusti.
"Rahasta se on enemmän kiinni kuin matkasta"
Tallinnan satamassa ja keskusta-alueella Rammstein-fanipaitojen näkemiseltä ei voi välttyä. Loppuunmyytyyn konserttiin Laululavalle odotetaan noin 65 000 ihmistä.
Suuren ihmismassan tuomaa tunnelmaa sekä "komeita pyroja ja valoja" odottavat myös Laululavan edustalla iltapäivää viettävät espoolaiset Eetu Korhonen ja Eero Vanne.
Molemmat ovat matkustaneet ensi kertaa ulkomaille bändin perässä. Vanne sanoo, että voisi matkustaa keikalle Tallinnaa pidemmällekin.
– Sanoisin, että Schengen-alueelle voisin matkustaa bändin perässä.
Korhonen ja Vanne eivät osaa arvioida, onko keikoille matkustaminen halvempaa Suomen sisällä vai Suomesta Tallinnaan.
– Eihän se koskaan halpaa ole, kun Suomi-poika tulee Eestinmaahan, Korhonen sanoo.
Porttien aukeamista odottavat myös porilainen Meri Mäkipää ja Keravalla asuva Liinu Nyppynen. Heidän näkemyksensä on, että monet bändit tulevat Ruotsiin, mutta jättävät Suomen välistä.
Mäkipää kertoo matkanneensa keikkojen perässä aiemmin muun muassa Belgiaan ja Bulgariaan. Nyppyselle keikkamatka ulkomaille on ensimmäinen.
Kaksikko tutustui toisiinsa vasta viikko sitten Facebookin Naistenhuone-ryhmän kautta.
– Entinen avopuolisoni oli ostanut meille liput tänne (Rammsteinin keikalle) ja liput jäivät erossa minulle. Laitoin Naistenhuoneeseen kyselyä, että kuka haluaisi lähteä kanssani Tallinnaan, ja valitsin Merin, Nyppynen kertoo.
Mäkipää ja Nyppynen sanovat molemmat, että voisivat matkustaa myös Tallinnaa kauemmas nähdäkseen lempibändinsä.
– Rahasta se on enemmän kiinni kuin matkasta. Jos ei tarvitsisi miettiä rahaa, lähtisin vaikka Australiaan, Nyppynen sanoo.
Läpikulkumaasta reunamaaksi
Kokonaisuudessaan Suomen tilanne ulkomaisen musiikkitarjonnan kanssa ei kuitenkaan ole synkeä, sillä festarikeikoille isoja maailmantähtiä on Fullsteam Agencyn Kinnusen mukaan saatu kohtuullisen hyvin.
– Eihän Suomeen koskaan ole helppo saada ketään. Pieni markkina ja pitkät välimatkat. Suomeen tuleminen on kallista ja hidasta. Siinä missä tekee yhden keikan Helsingissä, tekee kolme keikkaa Keski-Euroopassa, Kinnunen sanoo.
Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Timosen mielestä Suomen tapahtumakesä on tänäkin kesänä ollut vilkas.
– Tarjontaa on ollut tosi paljon ja tapahtumia koronan takia niin sanotusti paljon varastossa.
Sekä Kinnunen että Timonen painottavat, että tapahtuma-ala on vasta toipumassa koronapandemian alalle aiheuttamasta kriisistä.
– Ulkomaisten esiintyjien varaaminen ja tapahtumien järjestäminen on hyvin pitkäjänteistä työtä. Markkinat ja kansainvälinen trafiikki ovat vasta nyt järjestäytymässä uudelleen ja hakemassa muotoaan, Timonen sanoo.
Hallipulan lisäksi myös maailmanpoliittinen tilanne voi vaikuttaa siihen, mitkä esiintyjät löytävät tiensä Suomeen.
– Tällä hetkellä meillä on vähän reunamaan asema maailmanpoliittisen tilanteen takia ja jäämme hieman syrjään. Ulkomaisten esiintyjien silmissä Suomi on nyt tavallaan saari, Timonen sanoo.
Kinnusen mukaan aiemmin Suomi onkin ollut läpikulkumaa, jonka kautta on kuljettu suuremmille areenoille Venäjälle Moskovaan tai Pietariin.
– Nyt ollaan samassa tilanteessa kuin 10–20 vuotta sitten, että Suomi on enemmän alku- tai loppupiste kiertueille.
Uusi suurhalli ei riitä alan elpymiseen
Jos Suomeen halutaan myös kesäkauden ulkopuolella kansainvälisiä huippuartisteja ja -tapahtumia, Helsinki tarvitsee suuren ja nykyaikaisen sisähallin.
– Ison sisäareenan puuttuminen näkyy tarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa on todella vähän areenakapasiteettia oikeassa paikassa, Timonen sanoo.
Tampereella olisi areena, mutta monet artistit haluavat Timosen mukaan nimenomaan pääkaupunkiseudulle, koska siellä on suurimmat markkinat ja suurin väestökeskittymä.
Maailmanpoliittinen tilanne ja riittävän suuren ja modernin sisäareenan puuttuminen Helsingistä eivät kuitenkaan ole takaisin kasvu-uralle pyrkivän alan ainoat haasteet.
– Kasvua voi rajoittaa myös työvoimapula, jota on koettu turvallisuus- ja oheispalveluissa jo tämän kesän aikana, Timonen sanoo.
Kinnusen ja Timosen mukaan tapahtuma-alan veto- ja elinvoima on monen asian summa.
– Pitää tehdä pitkäaikaista yhteistyötä ja olla myös onnea, että ulkomaisia huippuartisteja saadaan myös jatkossa Suomeen, Kinnunen summaa.