Liittymispöytäkirjat on allekirjoitettu, Suomi ja Ruotsi ovat nyt Naton tarkkailijajäseniä – Tanska ja Kanada ehtivät ratifioida jäsenyyden

Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet Nato-polullaan jälleen askeleen eteenpäin, kun maiden liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin aamupäivällä sotilasliitto Naton päämajassa Brysselissä.

Tämä teki Suomesta ja Ruotsista sotilasliiton tarkkailijajäseniä. Tarkkailijajäseninä maat pääsevät osallistumaan Naton kokouksiin.

Allekirjoitusten valmistumisesta kertoi Suomen Nato-edustusto Twitterissä.

Tilaisuudessa 30:tä Nato-maata edustivat niiden Nato-suurlähettiläät. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde olivat läsnä tilaisuudessa.

Tilaisuuden julkisissa alkusanoissa Haavisto, Linde ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg korostivat sitä, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tekee liittokunnasta vahvemman.

Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-askel osoittaa, että sotilasliiton ovi pysyy auki eurooppalaisille demokratioille.

– Kun pöydän ympärillä on 32 valtiota, olemme entistä vahvempia ja kansamme ovat paremmin turvassa, Stoltenberg sanoi.

Jäsenyys ratifioitava 30 Nato-maassa

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton varsinaisia jäseniä, pitää jäsenyys vielä ratifioida kaikissa Nato-maissa kansallisella tasolla. Ratifiointikierrokseen on arvioitu kuluvan joitakin kuukausia tai jopa vuosi.

Allekirjoitustilaisuuden alkusanoissaan Haavisto toivoi ratifiointiprosessista nopeaa.

Haavisto huomautti Suomen tehneen yhteistyötä Naton kanssa jo pitkään.

– Olemme työskennelleet yhdessä turvallisen Euroopan eteen, Haavisto sanoi.

Nopeita ja hitaita maita, Tanska ja Kanada ehtivät jo ratifioida

Tanska on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo maan ulkoministeriö. Tanska vei ilmoituksensa ratifioinnista Washingtonissa Yhdysvaltojen ulkoministeriöön vain tunteja sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat oli allekirjoitettu Brysselissä Naton päämajassa.

Ulkoministeri Jeppe Kofod kommentoi tiedotteessa olevansa ylpeä, että Tanska onnistui pääsemään ratifioinnissa maaliin niin nopeasti. Taustalla oli parlamentin yksimielinen päätös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tukemisesta. Päätös oli tehty jo kesäkuussa.

Myös Kanada on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ensimmäisten maiden joukossa. Suomen ulkoministeriö ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kiittävät tahoillaan Twitterissä Kanadaa ratifioinnista.

Norjassa maan ulkoministeri Anniken Huitfeldt on myös allekirjoittanut ilmoituksen ratifioinnista. Asiakirja toimitetaan Huitfeldtin mukaan Washingtoniin huomenna.

Haavisto pitää kiirehdintää hyvänä uutisena

Uutistoimisto TT:n mukaan ulkoministeri Ann Linde on arvioinut, että myös Kanadan odotetaan ratifioivan asian päivän aikana.

Viron parlamentin riigikogun on määrä käsitellä ratifiointiasiaa huomenna.

– Hetki sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin Brysselissä, kutsuin hallitukseni koolle ja ehdotin Viron parlamentille, että se kokoontuu huomenna nopeutettua ratifiointia varten, Viron pääministeri Kaja Kallas kirjoitti Twitterissä.

Kallaksen mukaan Suomella ja Ruotsilla ei ole Natossa suurempaa ystävää kuin Viro.

Parlamentin puhemies Jüri Ratas kommentoi yleisradioyhtiö ERR:lle, että riigikogu on valmistautunut kokoontumaan keskiviikkona kahteen ylimääräiseen istuntoon.

Hollannissa hallitus piti tänään ylimääräisen istunnon ratifioinnin pikaiseksi edistämiseksi.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomelle on hyvä uutinen, että ratifiointeja kiirehditään monissa jäsenmaissa. Tämänpäiväisen liittymispöytäkirjojen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä Haaviston mukaan monet Nato-maiden suurlähettiläistä ottivat esiin sen, että ratifiointia pyritään viemään eteenpäin nopeasti.

Haavisto arvioi, että ratifiointien etujoukko nähtäneen tulevien viikkojen aikana ja seuraava aalto alkusyksystä eurooppalaisten kesälomien jälkeen.

Kierroksen lopullista kestoa on kuitenkin vaikea arvioida, koska nähtäväksi jää, toteuttaako Turkki uhittelujaan.

Turkki on uhannut, ettei se ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, elleivät maat luovuta ihmisiä, joita Turkki syyttää terroristeiksi.

Turkki ehti jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia jo viikkokaupalla, kunnes se muutti mieltään viime viikolla Madridin huippukokouksen yhteydessä. Tuolloin Nato-maat päättivät kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi ja sopivat liittymispöytäkirjojen allekirjoittamisesta.

Ilmassa eri tulkintoja

Turkin esiin nostamat huolet liittyivät muun muassa terrorismin torjuntaan ja asevientiin. Turkkia vaivanneista asioista sovittiin kolmen maan välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa viikko siiten.

Asiakirjan muotoilut jättivät kuitenkin tulkinnanvaraa. Tähän mennessä on käynyt jo ilmi, että Turkki tulkitsee kirjauksia eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi.

Ulkoministeri Haavisto kommentoi perjantaina Suomen toimivan sen mukaan, mitä allekirjoitettuun asiakirjaan kirjattiin Suomen, Ruotsin ja Turkin kesken. Hän sanoi, että mistään luovutettavien henkilöiden nimistä tai nimilistoista ei Turkin kanssa puhuttu.

Ahvenanmaata etsittiin kartalta

Liittymispöytäkirjan allekirjoittamista edelsivät liittymiskeskustelut, jotka Suomi ja Ruotsi kävivät maanantaina. Haavisto ja Kaikkonen kertovat, että Suomen osalta liittymiskeskustelut etenivät ennakoitua nopeammin, keskusteluihin kului vain noin pari tuntia.

Keskustelujen tarkoitus on lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa.

Haavisto ja Kaikkonen kuvailivat keskustelujen edenneen sutjakkaasti. Haaviston mukaan Suomi halusi käyttää tilannetta hyödykseen selvittääkseen muutamia yksityiskohtia Naton puolelta. Kysymykset koskivat esimerkiksi Madridin huippukokouksen päätösten vaikutuksia.

Huippukokouksessa Nato-maat hyväksyivät muun muassa strategisen konseptin, joka viitoittaa sotilasliiton tulevia vuosia. Madridissa sovituista yhteistyömuodoista ja talouskysymyksistä tulee Haaviston mukaan lisää tietoa myöhemmin.

Suomi alleviivasi keskusteluissa Ahvenanmaan erityisasemaa ja sopimuksia, joihin Suomi on sen osalta sitoutunut. Haaviston mukaan tämä haluttiin tuoda esille, jotta Ahvenanmaan asema ei tulisi Natolle myöhemmin yllätyksenä.

– Selvästi joillekin henkilöille Naton sihteeristöstä nämä olivat uusia asioita, että joutuivat hieman kartalta katsomaan, mistä me oikein puhumme, kun puhumme Ahvenanmaan saaresta, Haavisto kertoi.

-----

Lähteenä myös uutistoimisto Ritzau

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka