Eduskunnan hallintovaliokunta pääsi koko torstain kestäneiden neuvottelujen jälkeen yksimielisyyteen rajavartiolain muuttamista koskevasta mietinnöstä.
Rajavartiolakiin tulee aiempaa laajemmat mahdollisuudet rajoittaa rajaliikennettä poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos Venäjä ryhtyisi hybridivaikuttamisoperaationa vyöryttämään rajalle turvapaikanhakijoita.
Turvapaikkahakemukset voidaan keskittää yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, jos se katsotaan välttämättömäksi vakavan uhan takia. Perusteena voisi olla vakava uhka yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.
Valiokunta korosti, että kansainvälisen suojelun hakeminen voidaan keskittää vain, jos se on välttämätöntä vakavan uhan torjumiseksi. Kansainvälisen suojelun hakemista ei myöskään saa keskittää enempää kuin mikä on välttämätöntä uhan torjumiseksi.
Turvapaikkahakemusten keskittämisestä voidaan yksittäistapauksissa poiketa, ottaen huomioon lasten, vammaisten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet.
Rajavartiolain perusteella voi jo nyt sulkea yksittäisiä rajanylityspaikkoja. Kuumimmat keskustelut eduskunnassa käytiin siitä, voiko itärajan tarvittaessa sulkea kokonaan vai ei.
Rajasta railo
Huolet rajaturvallisuudesta ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi päätti liittyä Natoon.
Lainsäädäntöhankkeen taustalla ovat pelot Venäjän hybridivaikuttamisesta. Tällaisena operaationa voi pitää esimerkiksi turvapaikkaryntäystä, jonka Valko-Venäjä masinoi viime syksynä Puolan, Latvian ja Liettuan rajoille. Huolena on, että Venäjä voisi orkestroida vastaavan sekasorron Suomen itärajalle.
Hallituksen on ollut vaikea varautua Venäjän järjestämään turvapaikkaryntäykseen, koska rajoille voi ohjata aidosti hätää kärsiviä turvapaikanhakijoita. Samaan aikaan kun hallituksen pitäisi torpata Venäjän mahdollinen häirintä, sen pitäisi myös pystyä takaamaan hätää kärsiville aito mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.
Jos näin ei tapahdu, ihmisillä on riski päätyä lopulta maahan, jossa heitä uhkaisi kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu.
Asetelma politisoitui nopeasti
Kysymys turvapaikanhausta ja mahdollisuudesta sulkea itäraja politisoitui nopeasti.
Erityisesti oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat vaatineet systemaattisesti lainsäädäntöön mahdollisuutta sulkea raja. Osa kansanedustajista ja asiantuntijoista taas on ollut hyvin huolissaan siitä, että aito mahdollisuus hakea turvapaikkaa voi kärsiä.
Myös lakiehdotusten ihmis- ja perusoikeusnäkökulmia arvioiva eduskunnan perustuslakivaliokunta jakautui. Pihtisynnytyksen päätteeksi valiokunta katsoi, että rajan lyhytaikainen täyssulku on mahdollinen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoi tuoreeltaan, että ratkaisuun rajasta oli hankala päästä.
– Sillä lailla oli vaikea, että kun toiset halusivat sen sulkea ja toiset pitää avoinna, niin vaikeahan siitä on kompromissia rakentaa siihen väliin.
Vasemmistoliiton Anna Kontula sekä vihreiden Bella Forsgrén ja Outi Alanko-Kahiluoto jättivät tuohon perustuslakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteensä. Perustuslakivaliokunnan kuultavanakin ollut oikeustieteen professori Veli-Pekka Viljanen puolestaan totesi STT:lle, että myös sulkutilanteessa hallituksen tulee varmistaa mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.
– Ei tämä antanut valtioneuvostolle täysin avointa valtakirjaa tässä asiassa, vaan hyvin tiukoin ehdoin valtioneuvoston tulee varmistaa se, että myös tällaisessa tilanteessa kansainvälisen suojelun hakemismahdollisuuden menettelylliset vaatimukset täyttyvät, hän sanoi.