Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Finanssivalvonta kiristää asuntolainojen saantia ja perustelee suositustaan osin korkojen nousulla – karkean laskelman mukaan 3 200 euron tuloilla asuntolainaa saisi 220 000 euroa, jos muita lainoja ei ole

Finanssivalvonnan (Fiva) johtokunta suosittelee asuntolainojen myöntämiseen muutosta ensi vuoden alusta alkaen. Lainoja pitäisi sen mukaan myöntää pääsääntöisesti hakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän alle 60 prosentissa nettotuloista stressitilanteessa.

Laskennassa otetaan huomioon kaikkien luottojen hoitokulut. Luottojen takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta ja korko vähintään kuusi prosenttia.

Suomalaisen mediaaniansio toissa vuonna oli 3 200 euroa, jolloin nettopalkka kuussa olisi noin 2 400 euroa. Tällaisella palkalla lainaa saisi karkean laskelman mukaan noin 220 000 euroa, jos muita lainoja ei ole.

Nykyisen suosituksen mukaan pankkien tulee testata asuntolainan hakijoiden maksukyky vähintään 6 prosentin korolla ja korkeintaan 25 vuoden laina-ajalla. Tätä kutsutaan stressitestaukseksi.

Lisäksi pankeilla on omia arviointimenetelmiä, joilla varmistetaan luotonhakijan takaisinmaksukykyä.

Laina-ajat ja -määrät pidentyneet jatkuvasti

Finanssivalvonnan mukaan kotitalouksien liiallinen velkaantuneisuus ja sen kasvu ovat rakenteellinen riski, jota näköpiirissä oleva korkotason nousu osaltaan korostaa. Täsmennetyllä suosituksella vastataan myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksiin.

– Laina-ajat ovat koko ajan pidentyneet ja lainamäärät ovat koko ajan kasvaneet. Velan määrä suhteessa tuloihin on myös keskimäärin kasvanut, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen sanoo STT:lle.

Finanssivalvonta on halunnut kotitalouksille lakiin perustuvan velkakaton. Myös Suomen Pankki on jo pitkään pitänyt esillä sitä, että asuntolainojen pituusrajoituksen lisäksi lainoihin pitäisi laatia velkakatto tai muu vastaava, tuloihin sidottu enimmäisvelkarajoitus.

Hallitus ei kuitenkaan kesäkuun puolivälissä antamassaan esityksessä päätynyt suosittelemaan niin sanottua velkakattoa.

Nykäsen mukaan Finanssivalvonnan tuoreen asuntolainasuosituksen kautta saadaan nyt "samansuuntainen elementti".

Saarikko linjasi, ettei velkakattoa tule

Hallitus antoi kesäkuun puolivälissä esityksensä lakimuutoksista, joilla pyritään puuttumaan keskipitkän aikavälin riskiin kotitalouksien velkaantumisen kasvusta. Hallitus ehdotti kotitalouksien lainoille 30 vuoden ylärajaa takaisinmaksuaikaan, mutta ei enimmäismäärää suhteessa tuloihin.

– Hallituksen esityksessä on paljon hyviä elementtejä, mutta olisimme mielellämme nähneet velkakaton lakiin perustuvana normina, Nykänen sanoo.

Valtiovarainministeriön (VM) työryhmä ehdotti velkakattoa vuonna 2019. Sen mukaan kotitalouksien kaikkien luottojen määrän enimmäismäärä sidottaisiin kotitalouden vuosituloihin. Kaikkien luottojen määrä olisi VM:n ehdotuksen mukaan saanut olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) linjasi kuitenkin viime kesänä, että velkakattoa ei tule.

Finanssiala ihmettelee suositusta

Finanssiala ry (FA) pitää Fivan julkistamaa suositusta erikoisena, koska poliittisella tasolla on jo linjattu, että käyttöön ei oteta tuloihin sidottua velkaantumisrajoitetta.

– Vaikka kyseessä on suositus, on selvää, että sillä on merkittävä ohjausvaikutus pankkien luotonantoon aivan samaan tapaan kuin jo kymmenkunta vuotta voimassa olleella asuntolainan ottajan stressitestillä on ollut, sanoo FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila tiedotteessa.

Hänestä Fivan nykyinen suositus asuntolainan hakijoiden stressitestauksesta on ollut toimiva ja riittävä järjestely.

Yksittäisissä tapauksissa luotto voi jäädä saamatta

Finanssivalvonnan mukaan suosituksen vaikutus nykytilanteeseen ei pitäisi olla merkittävä. Tarkoituksena on, että uusi suositus tekisi mahdolliseksi asuntolainamarkkinoiden toiminnan jatkumisen ennallaan.

– Yksittäisissä tapauksissa asiakkaalta voi jäädä luotto saamatta, mutta tuolloin siinä voi olla paljon muitakin syitä kuin vain tämä suositus, Nykänen sanoo.

Pankeille jää Nykäsen mukaan myös joustonvaraa, sillä kaikista uusista asuntolainoista 15 prosenttia voi edelleen ylittää suositellun 60 prosentin rajan suhteessa tuloihin.

Finanssivalvonta odottaa, että pankit ryhtyvät noudattamaan uutta suositusta, vaikka kyse onkin vain suosituksesta.