Itämeri kärsii fosforista yhä, vaikka päästöjä on saatu Suomessa hillittyä – nyt aseeksi meren rehevöitymistä vastaan on otettu kipsi

Itämeren fosforikuormitus on edelleen korkealla, vaikka fosforipäästöt ovat alentuneet 1980-luvulta saakka, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja Itämeri-paneelin puheenjohtaja Seppo Knuuttila.

Knuuttila arvioi ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa, että Suomen rannikkovesien osalta ei saavuteta EU:n vesipuitedirektiivissä tavoitteeksi asetettua meren tilan hyvää tasoa tavoitevuoteen 2027 mennessä.

Suurin ongelma on Itämereen päätyvä fosfori. Fosfori yhdistettynä Itämeren pääaltaan vähäiseen happitilanteeseen ylläpitää meren rehevöitymistä, kuten sinilevän kukintoa.

Itämeren fosforipäästöt ovat Knuuttilan mukaan pudonneet 60 prosenttia korkeimmalta tasoltaan. Fosforia on tästä huolimatta meressä edelleen paljon. Yksi syy siihen, että fosforivarasto ei ole vähentynyt, on se, että Itämeren vesi vaihtuu hyvin hitaasti. Knuuttilan mukaan Itämeren vesi vaihtuu kerran 30 vuodessa.

Myös ilmastonmuutos lisää rehevöitymistä, koska lämmin merivesi vähentää veden happipitoisuutta.

Ympäristöministeriön maanantaisessa tiedotustilaisuudessa pidettiin katsaus Itämeren tilaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) arvioi tilaisuudessa, että ihmisten toiminnan vuoksi Itämeren tila on ollut pahimmillaan huolestuttava. Suojelutyö on kuitenkin hänestä tuottanut vuosien aikana tulosta.

– Itämeren suojelu on kestävyyslaji, sanoo Ohisalo.

Valtaosa kuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta

Ympäristöministeriö on vesiensuojelun tehostamisohjelmassaan esittänyt lukuisia toimia, jotka voisivat Knuuttilan mukaan parantaa Itämeren tilaa.

– Päästövähennykset olisi tarpeen toteuttaa mahdollisimman nopeasti, Knuuttila sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi on kyennyt vähentämään jätevedestä Itämereen päätyvää fosforikuormitusta, eikä jäteveden osuus ole enää Knuuttilan mukaan päästölähteenä merkittävä. Noin 85 prosenttia Itämereen päätyvästä ihmisen toiminnasta johtuvasta fosforista tulee maa- ja metsätaloudesta.

Kipsin hyödynnys tehokkaimpia keinoja

Nopeasti käyttöön otettavista Itämeren päästövähennyskeinoista tehokkain olisi Knuuttilan mukaan rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittely.

– Kipsi sitoo fosforia ja pienentää fosforihuuhtoutumaa puolella sinä aikana, kun se vaikuttaa, kertoo Knuuttila STT:lle.

Myös ministeri Ohisalo puhuu kipsikäsittelyn puolesta. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa on aloitettu kipsin levittäminen pelloille Suomen rannikkoalueelle. Ministeriön tavoitteena on, että kipsiä levitettäisiin noin sadalletuhannelle peltohehtaarille. Kipsinlevitys on ohjelmassa mukana oleville viljelijöille maksutonta.

– Itämeren suojelussa meillä on tällä hetkellä euroja. Meillä on toimintaohjelmia, joissa on listattu kustannustehokkaita, konkreettisia ja vaikuttavia keinoja, Ohisalo toteaa ja jatkaa:

– Oikeastaan tarvitsemme vain ihmisiä tähän työhön, ja haluan kannustaa yhä useampia viljelijöitä mukaan.

Itämeren tilaa parantaisi myös ylimääräisen lannan kuljettaminen pois rannikoiden eläintuotantokeskittymistä. Pitkällä tähtäimellä erikoistutkija Knuuttilan mukaan helpotusta toisi peltoalan pieneneminen, mitä puolestaan edistäisi suomalaisten siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Sota Ukrainassa keskeytti Venäjä-yhteistyön

Suomi osallistuu Itämeren suojeluun paitsi Euroopan unionin, myös Itämeren suojelukomission Helcomin työn kautta. Suojelukomissiossa on toiminut myös Venäjä, mutta maan hyökättyä Ukrainaan on Helcom keskeyttänyt yhteistyön sen kanssa. Venäjä muun muassa tehosti Pietarin jätevesien puhdistusta, mikä on vähentänyt meren kuormitusta.

Toistaiseksi on epäselvää, miten sota Ukrainassa vaikuttaa Venäjän vesiensuojeluun. Knuuttila arvioi tiedotustilaisuudessa, että pahimmillaan suojelutyö ottaisi takapakkia neuvostoaikaan.

Ministeri Ohisalo sanoo, että yhteistyö pysyy jäässä Venäjän kanssa niin kauan kuin maan hyökkäys Ukrainaan jatkuu.

– Vaikka Venäjä ei tulisi jatkossa yhteistyöhön mukaan, niin me voimme suojella hyvin paljon Itämerestä ja saada tilaa kohenemaan. Toimet Venäjän puolelta ovat olleet tärkeitä mutta ei ainoita, oikeastaan lopulta noin 10 prosenttia koko työstä, Ohisalo totesi.

Venäjää suurempi Itämeren kuormittaja on Puola. Knuuttila arvioi, että myös Puola on EU-jäsenyytensä alusta saakka vähentänyt omia päästöjään Itämereen. Syynä tähän on se, että maa on sitoutunut noudattamaan unionin yhdyskuntajätettä koskevia säädöksiä.

----

Korjattu klo 15.21: Ohisalon sitaatti 2. väliotsikon jälkeen. Alun perin jutussa luki Ohisalon sanoneen, että "Oikeastaan tarvitsemme vain ihmisiä ja viljelijöitä tähän työhön mukaan." Sitaatti korjattu: "Oikeastaan tarvitsemme vain ihmisiä tähän työhön, ja haluan kannustaa yhä useampia viljelijöitä mukaan."

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka