Liettuan naapuri Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs vetoaa EU-johtajiin, jotta nämä soittaisivat Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Asiasta kertoo venäläinen talouslehti RBK.
Liettua on ollut kuluvalla viikolla esillä, koska se on pannut Venäjän vastaisia EU-pakotteita käytäntöön. Se esti kauttaan pakotetavaroiden kauttakulun Kaliningradiin, joka kuuluu Venäjälle.
Venäjä on uhkaillut kuluvalla viikolla vastatoimilla Liettuaa. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on kertonut, että toimet ovat työn alla. Asiaan liittyviä uutisia löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.
Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushev on sanonut, että vastaiskut ovat kovia ja kipeitä Liettuan kansalle. Niihin liittyvä uutinen löytyy täältä.
Venäjä ei ole varsinaisesti sanonut suoraan, että se uhkaisi sotilaallisesti Liettuaa. Kaliningradin kuvernööri sanoi viime viikon lopulla, että hänen alueensa ihmiset ja yritykset kärsivät ja hän pyysi ”apua” Venäjän keskushallinnolta. Aiheesta lisää täällä.
Venäjä kutsui Liettuan käytäntöön panemien pakotteiden vuoksi myös EU:n Venäjän suurlähettilään puhutteluun. Suurlähettiläs Markus Ederer kertoi toivoneensa asiaan diplomaattista ratkaisua. Liettuan pääministeri Ingrida Šimonytė totesi, että Liettua on oikeastaan hyväntahtoinen, koska ei ottanut kaikkia mahdollisia pakotteiden seurauksia käyttöön.
Patrushevin ”kovat ja kipeät” vastatoimet vaikuttaisi viittaavan taloudellisiin toimiin, jotka olisivat ”vastavuoroisia” Liettuan toimeenpanemille EU-pakotteille. Venäjä kerää nyt Tassin mukaan nimenomaan Kaliningradin näkemyksiä vastatoimille.
Latvian ulkoministeri ei tässä herkässä tilanteessa vetoa kuitenkaan toisen pienen, naapurissaan sijaitsevan Baltian maan puolesta EU-johtajiin, vaan eniten kärsivän Ukrainan puolesta.
RBK:n mukaan Latvian ulkoministeri pyytääkin, että EU-johtajat soittaisivat Putinille, jotta tietäisivät, "mitä tämän päässä liikkuu".
Latvian ulkoministeri tiedostaa RBK:n mukaan, että tällainen pyyntö EU-johtajille voi nyt vaikuttaa oudolta. Olla nyt aktiivisesti ja oma-aloitteisesti Ukrainaan hyökänneen Venäjän johtajaan yhteydessä – Venäjäähän on haluttu nimenomaan eristää.
Jopa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiiruhti sanomaan helmikuussa, että ”naamarit on riisuttu” ja antoi ymmärtää, että soittelut on soiteltu.
Venäjän ”napattua” Krimin Niinistö jatkoi yhteydenpitoa Putiniin. Niinistöä kritisoitiin tästä, mutta myöhemmin häntä on arvostettu ”Putin-tuntijana” ja tällä on viitattu, että hän tietää monia länsimaisia johtajia paremmin, "mitä Putinin päässä liikkuu”. Sittemmin Niinistöä on haluttu kuulla eri puolilla maailmaa ”Venäjän tuntojen tulkkina”.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on toiminut viime kuukausina samoin kuin Niinistö aiemmin. Macronia on kritisoitu, koska hän on puhunut niin paljon Putinin kanssa.
Tiettävästi Latvian ulkoministeri vetoaa kuitenkin juuri tällaiseen puheyhteyteen.