Viron Isänmaa-puolue hallitusneuvotteluihin reformipuolueen ja sosiaalidemokraattien kanssa – neuvottelut tulevat olemaan pitkät ja vaikeat, arvioi asiantuntija

Viron Isänmaa-puolue on tehnyt tänään päätöksen hallitusneuvotteluiden aloittamisesta reformipuolueen ja sosiaalidemokraattien kanssa (SDE).

Isänmaa-puolueen puheenjohtajan Helir-Valdor Seederin mukaan puolueen ensisijainen tavoite tulevissa neuvotteluissa on saada aikaan sopimus, joka tarjoaisi ratkaisuja niihin ongelmiin, jotka ovat iskeneet kovimmin Viron yhteiskuntaan.

Seeder kertoo olevansa tietoinen, että seuraaviin vaaleihin on vain yhdeksän kuukautta aikaa. Hallitusneuvotteluissa sopuun pitäisi päästä kuitenkin esimerkiksi vironkielisestä koulutuksesta, lapsi- ja perhe-etuuksista, kiihtyvästä inflaatiosta sekä turvallisuuteen ja energiaan liittyvistä kysymyksistä.

– Isänmaa-puolue on vaativa näissä kysymyksissä, mutta olen optimistinen sen suhteen, että onnistumme löytämään yhteisen pohjan, Seeder sanoo.

Seederin mukaan viime vuosien kriiseihin on liittynyt myös hallinnon kriisi, joka on tehnyt Viron valtion johtamisesta vaikeaa ja epävakaata.

"Kolmella puolueella on vahva yhteinen pohja luoda hallitus"

Viron pääministeri ja reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas kiitteli Isänmaa-puolueen päätöstä hallitusneuvotteluista.

– Kiitämme Isänmaa-puoluetta ja sosiaalidemokraatteja siitä, että he suostuivat aloittamaan neuvottelut uuden hallituksen muodostamiseksi. Kolmella puolueella on vahva yhteinen pohja luoda hallitus, joka tuo Viron kriisien läpi, on virolaismielinen, vahvistaa turvallisuuttamme ja tarjoaa ihmisille taloudellisen turvallisuuden tunnetta, Kallas sanoi.

Kallas lisäsi, että reformipuolue haluaa asettaa hallitusneuvotteluille nopeasti aikataulun.

Asiantuntija ennustaa neuvotteluista tulevan pitkät ja hankalat

Koalitioneuvottelut Isänmaa-puolueen, reformipuolueen ja sosiaalidemokraattien kesken tulevat kestämään yli kuukauden, arvioi politiikan tutkija Martin Mölder Tarton yliopistosta STT:lle. Hän myös muistuttaa, että neuvottelut eivät varsinaisesti tarkoita, että koalition muodostuminen olisi varmaa.

Isänmaa-puolueelle ja reformipuolueelle tulee olemaan vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen tietyistä poliittisista linjoista. Mahdollisten erimielisyyksien keskiössä ovat erityisesti lapsi- ja perhe-etuudet, joiden lisääminen on yksi Isänmaa-puolueen keskeisimmistä poliittisista tavoitteista. Mölderin mukaan reformipuolue pitää satojen miljoonien eurojen vuosittaista kulua liian suurena.

Tänään Isänmaa-puolue korosti, että lapsi- ja perhe-etuuksien nostamisen hyväksyminen puolueen esityksen mukaisesti olisi hyvä ensiaskel reformipuolueelle. Jos kumpikaan puolue ei ole valmis joustamaan, neuvottelut tulevat olemaan vaikeat, Mölder kertoo.

Mölderin mukaan Isänmaa-puolueen päätös lähteä neuvotteluihin reformipuolueen kanssa on strategisesti hyvä. Jos koalition muodostaminen onnistuu ilman, että Isänmaa-puolue joutuu joustamaan liikaa omista poliittisista arvoistaan, puolue onnistuu näyttämään itsensä hyvässä valossa ensi kevään vaaleja ajatellen.

Matka hallituskriisin ratkaisuun on pitkä

Mahdollisuuksia on muitakin kuin Isänmaa-puolueen, reformipuolueen ja sosiaalidemokraattien koalitio. Mölderin mukaan on mahdollista, että neuvottelut epäonnistuvat ja reformipuolue pysyy vähemmistöhallituksena.

Mahdollista on myös, että vaihtoehdoksi ehdotetaan toista koalitiota. Isänmaa-puolueen, keskustapuolueen ja kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen koalitiota Mölder ei kuitenkaan pidä todennäköisenä. Hän ei myöskään rajaa pois mahdollisuutta, että muodostuisi jonkinlainen isoista puolueista kansallisen yhtenäisyyden nimissä muodostuva kriisihallitus. Tällainen ratkaisu olisi Mölderin mukaan erittäin vaikea ja olisi monen eri syyn lopputulos.

– Olemme melko kaukana lopullisesta hallituskriisin ratkaisusta. Nämä ovat pieniä askelia sen ratkaisemiseksi. Prosessi tulee oleman pitkä ja epävarma, Mölder toteaa STT:lle.

Hallituskriisin taustat reformipuolueen ja keskustapuolueen välisissä jännitteissä

Hallituskriisin juuret ovat Mölderin mukaan vuosia muhineessa konfliktissa reformipuolueen ja keskustapuolueen välillä. Vuoden 2019 vaaleissa eripura puolueiden välillä oli vahva, eikä koalitiota silloin muodostunut. Hallituksen kaatumisen ja pääministeri Jüri Rataksen eroamisen jälkeen vuonna 2021 muodostui reformipuolueen ja keskustapuolueen koalitio. Mölder muistuttaa, että koalitiosta huolimatta puolueiden väliset jännitteet eivät kadonneet.

Ukrainan sodan vuoksi reformipuolueen kannatus nousi huimasti, kun taas keskustapuolueen kannatus junnasi paikallaan. Mölderin mukaan tämä on vaikuttanut siihen, että jännitteet ovat kiristyneet entisestään viime kuukausien aikana. Keskustapuolue on pyrkinyt etsimään keinoja kannatuksensa kasvattamiseksi.

Keskustapuolue on muun muassa ajanut yhdessä oppositiopuolueiden kanssa lakiehdotusta lapsiperheille suunnattujen tukien korottamisesta. Pääministeri Kallakselle viimeinen tippa oli se, että keskustapuolue yhdessä opposition kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen kanssa kaatoi hallituksen aiemmin yksimielisesti hyväksymän lakiesityksen viron kielen esikouluopetuksesta. Viime viikon perjantaina Kallas ilmoittikin haluavansa lopettaa hallitusyhteistyön keskustapuolueen kanssa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka