EU-instituutioiden välisissä neuvotteluissa saavutettiin tiistain vastaisena yönä sopu uudesta minimipalkkadirektiivistä. Direktiivi velvoittaa EU-maat huolehtimaan siitä, että työstä saatava palkka riittää elämiseen.
Direktiivissä otetaan huomioon esimerkiksi Pohjoismaista tuttu työehtosopimusneuvottelumalli, joten direktiivi ei pakota Suomea säätämään omaa lakia minimipalkasta.
Suomi on yksi kuudesta EU-maasta, joissa ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa. 21 jäsenmaassa on minimipalkkalaki.
Tiedotustilaisuudessa Strasbourgissa työkomissaari Nicolas Schmit vakuutti, että kattaviin työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin nojaavat maat saavat jatkaa tottumaansa tapaan.
– Yksi osa tätä direktiiviä on kannustaa työehtosopimusjärjestelmän vahvistamiseen, Schmit sanoi.
– Oikeastaan haluaisimme monien EU-maiden ottavan mallia hyvästä järjestelmästä, joka toimii Tanskassa ja eräissä muissa jäsenmaissa.
Direktiivin neuvottelutulos pitää vielä hyväksyä jäsenmaita edustavassa neuvostossa sekä EU-parlamentissa.
Minimipalkka vaihtelee
Työstä saatava palkka ei läheskään aina riitä elämiseen EU-maissa. Asian korjaamiseksi EU-maiden on direktiivin myötä arvioitava, tarjoavatko niiden laissa säädetyt minimipalkat riittävän elintason. Arvioinnissa otettaisiin huomioon esimerkiksi ostovoima.
Euroopan unionin tilastotoimiston Eurostatin mukaan EU-maiden minimipalkoissa on merkittäviä eroja. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla minimikuukausipalkat vaihtelivat Bulgarian 332 eurosta Luxemburgin 2 202 euroon.