Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Venäjään erikoistunut tutkija maalaa synkän kuvan Ukrainan sodasta – sanoo lännen olevan täysin väärässä Putinin aikeista

Venäjän toiminnan motiivien ymmärtäminen Ukrainassa on läntisille demokratioille haastavaa, koska asiat nähdään lännessä täysin eri valossa kuin Kremlissä, kirjoittaa Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon (CEIP) tutkija ja Venäjän politiikkaa analysoivan R.Politik yhtiön perustaja Tatiana Stanovaja Foreign Policy -lehdessä. CEIP:a kutsutaan usein yhdeksi maailman arvostetuimmista ajatushautomoista.

Stanovajan mukaan lännessä itsestään selviksi nähdyt seikat, kuten Venäjän kyvyttömyys saavuttaa sotilaallinen voitto Ukrainassa, koetaan Moskovassa täysin eri valossa. Hän nostaa kirjoituksessaan esiin viisi läntisten maiden julkisessa keskustelussa esiintyvää oletusta siitä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin näkee sodan Ukrainassa.

Ensimmäinen väärä oletus on Stanovajan mukaan se, että lännessä kuvitellaan Putinin tietävän, että hän on häviämässä sodan.

Tutkijan mukaan oletus perustuu sille, että Venäjän tavoitteeksi luullaan laajojen alueiden miehittäminen Ukrainassa.

Stanovaja kirjoittaa, että näin ei kuitenkaan ole, vaan Putinin päätavoite on estää Ukrainan sulautuminen osaksi läntistä demokraattista yhteisöä ja Natoa. Stanovajan mukaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi riittää, että Venäjän armeija pysyy Ukrainan alueella ja jatkaa infrastruktuurin tuhoamista.

– Putin todennäköisesti uskoo, että hän on voittamassa, ja hän on valmis odottamaan, että Ukraina lopulta tunnustaa Venäjän pysyvän paikalla ikuisesti, Stanovaja kirjoittaa.

Stanovajan mukaan toinen väärä oletus on se, että lännen pitäisi etsiä keinoja, jotka auttaisivat Putinia olemaan menettämättä kasvojaan hillitäkseen konfliktin riskiä eskaloitua laajemmaksi.

– Kuvitellaan tilanne, jossa Ukraina hyväksyy suurimman osan Venäjän vaatimuksista: se tunnustaa Krimin osaksi Venäjää ja Donbasin itsenäiseksi. Sitoutuu karsimaan asevoimiensa vahvuutta ja lupaa pysytellä poissa Natosta. Päättääkö se sodan? Vaikka moni kuvittelee vastauksen olevan kyllä, he ovat väärässä, tutkija kirjoittaa.

Stanovaja sanoo, että Venäjä ja Putin näkevät olevansa sodassa läntisiä geopoliittisia pyrkimyksiä vastaan, eikä sota lopu, ennen kuin Ukrainan johto, jonka Venäjä näkee olevan lännen työkalu, on neutralisoitu. Tutkijan mukaan Putin kuvittelee saavuttavansa voiton vain jatkamalla tilanteen eskaloimista niin kauan, kunnes länsi taipuu neuvottelemaan Venäjän asemasta Putinin ehdoilla.

Kolmannen väärän oletuksen Stanovaja sanoo olevan ajatus siitä, että Putinin sotilaallisen häviön lisäksi hän olisi häviämässä myös sisäpoliittisesti ja joutuisi mahdollisen vallankaappausyrityksen kohteeksi lähitulevaisuudessa.

Tutkija sanoo, että tällä hetkellä tilanne on lähes päinvastainen. Hänen mukaansa Venäjän eliitti on niin huolissaan poliittisen vakauden säilyttämisestä ja mahdollisten protestien välttämisessä, että he ovat keskittyneet lähes yksimielisesti Putinin tueksi, koska tämän nähdään olevan ainut hahmo, joka pystyy pitämään maan järjestyksessä.

Stanovajan mukaan sisäpiiriläisten liikehtiminen Putinia vastaan olisi itsetuhoista, paitsi tilanteessa, jossa Putinin kyky hallita heikentyisi joko psyykkisesti tai fyysisesti. Tutkija sanoo ajan olevan Putinia vastaan pidemmälle katsottaessa, mutta eliitin herääminen vastarintaan kestää hänen mukaansa paljon pidempään, kuin yleisesti kuvitellaan.

Neljännen väärän oletuksen Stanovaja kirjoittaa olevan se, että Putin pelkäisi sotaa vastustavia protesteja. Tutkija sanoo, että Putin on todennäköisesti enemmän huolissaan sotaa kannattavien mielenilmausten vuoksi, koska hän ei ole ottanut huomioon, miten innokkaasti monet venäläiset kannattavat niin sanottujen "ukrainalaisten natsien" tuhoamista. Suuri Venäjän sisäinen kannatus kovemmille sotatoimille Ukrainassa voisi Stanovajan mukaan pakottaa Putinia toimimaan haukkamaisemmin, mikä lisäisi eskalaation riskiä, jota Putin tuskin haluaa kovasta retoriikasta huolimatta.

Viides väärä oletus on, että Putin olisi syvästi pettynyt lähipiirinsä toimintaan Ukrainan operaation valmistelussa, Stanovaja väittää. Hänen mukaansa ei ole Putinin tapaista "puhdistaa" lähipiiriään, vaikka nämä olisivat toimineet väärin, jos taustalla ei ole ollut petollista aatetta Putinia itseään kohtaan.

– Tällä hetkellä sekä Venäjä, että länsi kuvittelevat vastapuolen olevan romahtamaisillaan ja ajan olevan omalla puolellaan. Kumpikaan ei ole oikeassa. Lopulta Venäjän ja Ukrainan välinen sopimus on mahdollinen vain lännen ja Venäjän välisen sopimuksen jatkeena tai Putinin hallinnon romahtaessa. Se antaa kuvan siitä, kauanko tämä sota voi jatkua: pahimmillaan vuosia, tutkija päättää.