Oikeusvaltioperiaate toteutuu Suomessa varsin hyvin, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. Oikeusvaltiollisuutta ja oikeusvaltion käsitettä Suomessa ja EU:ssa on tarkasteltu Helsingin yliopiston toteuttamassa ja valtioneuvoston rahoittamassa raportissa.
Oikeusvaltio tarkoittaa oikeusjärjestelmän toimintaa säänteleviä periaatteita, kuten esimerkiksi tehokasta oikeussuojaa ja lainalaisuutta. Raportin mukaan oikeusvaltio tulee ymmärtää myös osana EU:n arvoja, joihin kuuluu esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioitus ja demokratia.
Suomessa ei raportin mukaan ole suuria systeemisiä oikeusvaltio-ongelmia. Systeeminen ongelma voi olla esimerkiksi puutteellinen tuomioistuinten riippumattomuus, jonka raportti nimeää ongelmaksi Puolassa sekä Unkarissa.
– EU-tasolla täytyy huomata, että oikeusvaltio-ongelmat ovat eri valtioissa eri tasoisia, sanoo yksi raportin tekijöistä, eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta.
Suomi sijoittuu Raition mukaan muiden Pohjoismaiden kanssa EU-maiden parhaimmistoon oikeusvaltiollisuuden toteutumisen osalta.
– Suomessa on lahjomaton ja riippumaton oikeuslaitos, se on oikeusvaltiollisuuden ydin. Meillä on myös vapaa kansalaisyhteiskunta, Raitio sanoo.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut Suomea pitkäksi venyneistä oikeudenkäynneistä
Kehityskohteita ja ongelmia löytyy Suomestakin. Raitio nostaa esille oikeudenkäyntien hitauden ja kalleuden sekä perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnan tuomioistuimissa. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut Suomea pitkäksi venyneistä oikeudenkäynneistä.
Raporttiin nousi myös alkoholin etämyynti, joka Raition mukaan on noussut yksittäiseksi oikeusvaltio-ongelmaksi. Asia on hänen mukaansa oikeusvaltioon kytköksissä siksi, että asiassa on nostettu syytteitä, joista ei ole ollut varmaa, mikä laki niiden perusteena on.
– Ei saa nostaa syytettä ilman lakia. Ne syytteet ovat kaatuneet tässä etämyyntiasiassa. Mutta tämä ei ole Suomen osalta systeeminen oikeusvaltio-ongelma, Raitio sanoo.
Raportin julkistamistilaisuudessa piti puheenvuoron myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hänen mukaansa kansalaisten on voitava luottaa sekä lainsäädäntöön että oikeusprosesseihin ja omien oikeuksiensa toteutumiseen.
– Suomi on aktiivisesti tukenut ja toiminut EU:n oikeusvaltioperiaatteiden kehittämisessä. Tähän työkalupakkiin kuuluu välineitä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen, Henriksson sanoi.
Henrikssonin mukaan seuraavalla hallituskaudella voisi tulla ajankohtaiseksi arvioida myös perustuslakiin tehtävien muutosten tarpeellisuutta.