Ukrainan pääkaupungin Kiovan asukkaista kaksi kolmasosaa on palannut takaisin kaupunkiin, kertoo Kiovan pormestari Vitali Klitshko. Kiovan asukkaita lähti pakoon Venäjän hyökättyä maahan helmikuun lopussa.
Ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä kaupungissa asui Klitshkon mukaan noin 3,5 miljoonaa ihmistä.
YK:n mukaan yli 5,9 miljoonaa ukrainalaista on lähtenyt maasta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä helmikuun loppupuolella.
Lisäksi yli kahdeksan miljoonan ihmisen arvioidaan joutuneen jättämään sodan vuoksi kotinsa ja pakenemaan toisaalle Ukrainan rajojen sisällä.
YK:n alaisen Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) esittämä lukema on noussut edeltävästä huhtikuun puolivälissä annetusta arviosta, joka oli noin 7,7 miljoonaa. Tuoreimman selvityksensä IOM teki huhtikuun 29:nnen ja toukokuun 3:nnen päivän välillä.
Maan rajojen sisällä paenneista vajaan kahden kolmanneksen arvioidaan olevan naisia.
Ukrainasta pakenevat vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi
Ukrainasta pakenevat ihmiset ovat enenevässä määrin vaarassa joutua ihmiskaupan uhriksi, arvioidaan tuoreessa raportis sa.
– Sotaa pakenevat ihmiset, pääosin naiset ja lapset, ovat äärimmäisen haavoittuvaisia, ja heillä on kasvanut riski joutua seksuaalisen tai työperäisen hyväksikäytön kohteeksi, kun järjestäytyneet rikollisryhmät ja yksittäiset keplottelijat käyttävät sekasortoa hyväkseen, raportissa sanotaan.
Ihmiskaupasta on ollut raportin mukaan jo merkkejä sodan alkamisen jälkeen ja näiden riskien uskotaan kasvavan sodan edetessä.
Raportin mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainasta on paennut yli kaksi miljoonaa lasta.
42-sivuisen raportin on koostanut Hollannissa toimiva ihmiskaupan vastainen järjestö La Strada, ja sen on tilannut orjuuden vastaisen Freedom Fund -järjestön Britannian-osasto.
Raportti pohjautuu tutkimukseen, joka tehtiin maaliskuun ja huhtikuun aikana ja jossa on hyödynnetty muun muassa YK:n tilastoja.
Raportti: Pakolaisten rekisteröintiä edistettävä
Raportissa peräänkuulutetaan Euroopan mailta ja kansainvälisiltä järjestöiltä "välittömiä toimia" pakolaisten rekisteröimisen edistämiseksi, jotta heille voitaisiin taata nopea pääsy suojelutoimien piiriin.
Erityisesti ilman saattajaa paenneet alaikäiset ja lapset, jotka ovat joutuneet erilleen perheistään, pitäisi tunnistaa ja rekisteröidä niin varhain kuin mahdollista. Raportissa peräänkuulutetaan myös muun muassa maiden välistä yhteistyötä kadonneiden lasten jäljittämiseksi sekä adoptioiden estämistä.
Adoptioiden pelätään voivan johtaa esimerkiksi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Ensi sijassa pitäisikin raportin mukaan pyrkiä saattamaan lapset takaisin yhteen perheidensä kanssa.
YK: Siviilikuolonuhrien todellinen määrä paljon korkeampi kuin viralliset luvut
Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan alettua surmansa saaneiden siviilien määrä on tuhansia korkeampi kuin tähän mennessä kerrotut viralliset luvut, kertoo YK:n Ukrainan ihmisoikeustarkkailuoperaation johtaja Matilda Bogner brittilehti Guardianin mukaan.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) tuoreimpien arvioiden mukaan ainakin 3 381 siviiliä olisi saanut surmansa ja liki 3 700 haavoittunut Venäjän hyökättyä.
Bognerin mukaan merkittävä epäselvyystekijä on maan eteläosassa sijaitseva Mariupolin satamakaupunki, josta on ollut vaikea saada täysin vahvistettua tietoa.
Ukrainalaisviranomaisten mukaan Mariupol on tuhoutunut lähes täysin Venäjän iskuissa.
Bogner kertoi toimittajille hänen tarkkailijaryhmänsä myös tutkivan ukrainalaisjoukkoja vastaan esitettyjä "uskottavia syytöksiä". Väitteiden mukaan ukrainalaisjoukkojen syytetään kiduttaneen, kaltoin kohdelleen ja teloittaneen hyökkääviin venäläisjoukkoihin sekä muihin aseellisiin ryhmiin kuuluvia sotilaita.
– Mitä tulee ukrainalaisjoukkojen rikkomusten määrään, vaikka mittakaava on merkittävästi korkeampi venäläisjoukkoihin kohdistuvien väitteiden puolella, me dokumentoimme myös ukrainalaisjoukkojen rikkomuksia, Bogner lisäsi.
Pelastakaa Lapset: Ukrainassa kuollut ainakin 235 lasta - Mariupolin lapsiuhrit eivät mukana luvussa
Ukrainan sodassa on menettänyt henkensä todistetusti ainakin 235 lasta, tiedotti kansainvälinen Pelastakaa Lapset -järjestö tiistaina. Sodan lapsiuhrien todellinen määrä on järjestön mukaan selvästi tuota suurempi, sillä piiritetyssä Mariupolin kaupungissa kuolleet lapset eivät ole varmistettujen uhrien luvussa mukana.
Ukrainassa kuolleiden ja haavoittuneiden lasten tiedossa oleva yhteismäärä on nyt noin 600, kertoi Pelastakaa Lasten operatiivinen johtaja David Wright Ukrainassa pidetyssä virtuaalisessa lehdistötilaisuudessa.
Fyysisten vammojen lisäksi lasten mielenterveys joutuu Wrightin mukaan koville, kun he ovat joutuneet viettämään enimmillään 20 päivää yhtäjaksoisesti bunkkerissa.
– Pyrimme toimittamaan lapsia varten sinne opetusmateriaalia, pelejä ja leluja. Lisäksi lähetämme vanhemmille opastustietoa siitä, miten traumaattisia kokemuksia kärsineitä lapsia on mahdollista auttaa, hän lisäsi.
Lapset alttiita päävammoille
Ukrainan sota on vaikuttanut erittäin laajasti maan lasten elämään: lapsista jopa kaksi kolmasosaa on joutunut jättämään kotinsa. Wrightin mukaan ukrainalaisista lapsista jo 2,9 miljoonaa on siirretty ulkomaille.
Hänen mukaansa länsimaiden asukkaat voivat rahalahjoitusten lisäksi auttaa Ukrainan lapsia sillä, että vaadimme länsimaissa hallituksia varmistamaan, että maihimme saapuneet ukrainalaiset lapset rekisteröidään. Näin on määrä varmistaa, että lapset kyetään ajan tullen palauttamaan kotimaahansa ja omaisilleen.
Sota-alueelle Pelastakaa Lapset toimittaa myös niin kutsuttuja traumapakkauksia (Trauma Kits). Ne jakaa väestölle Ukrainan hallinto. Pakkausten sisältöön lukeutuu muun muassa ensiaputarpeita haavoittumisten ja loukkaantumisten varalle.
Ensiapua tarvitseva on usein lapsi. Wrightin mukaan lapset ovat sotaoloissa erityisen alttiita vammoille, joita räjähdysten paineaalto aiheuttaa.
– Lasten pää on suhteessa kehon kokoon suurempi kuin aikuisilla. Siksi lasten riski päävammoille on isompi kuin täysi-ikäisillä, lastenavun järjestön johtaja painotti.
Odessaan ammutut ohjukset tuhosivat rakennuksia
Ukrainan satamakaupunki Odessaan eilen maanantaina tehdyt ohjusiskut tuhosivat rakennuksia ja sytyttivät kauppakeskuksen palamaan, kertovat paikallisviranomaiset. Yhden ihmisen kerrotaan kuolleen iskuissa.
Venäjä on moukaroinut Mustanmeren rannalla sijaitsevaa kaupunkia ohjuksilla ja estänyt sen sataman toiminnan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pyysi kansainväliseltä yhteisöltä apua maansa satamien normaalin toiminnan avaamisessa ja siten globaalin ruokakriisin estämisessä, kertoo Guardian-lehti. Presidentin mukaan ilman Ukrainan maatalouden vientiä kymmenet maat ympäri maailmaa ovat jo ruokapulan partaalla.
Sataman sulku sai elintarvikkeiden hinnat nousuun
Odessan satamaan vain tunteja ennen maanantaisia ohjusiskuja tutustunut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi Venäjän toteuttaman sulun vaarantavan maailman ruokahuollon. Ukraina oli ennen sotaa tärkeä viljan viejä, ja merkittävä osa tästä kulki Odessan sataman kautta.
Nyt ukrainalaista viljaa rahdataan maateitse Romaniaan ja sieltä maailmalle, mikä on hitaampaa ja kalliimpaa. Sota on saanut monien elintarvikkeiden hinnat nopeaan nousuun.
Yli tuhat ukrainalaissotilasta on vielä Azovstalin tehdasalueella
Yli tuhat ukrainalaista sotilasta on yhä Azovstalin terästehtaalla Ukrainan Mariupolissa, kertoo maan varapääministeri Iryna Vereshtshuk.
Varapääministerin mukaan sadat sotilaat ovat haavoittuneet ja osa tarvitsee välitöntä hoitoa. Hän kertoo tilanteen heikkenevän joka päivä.
Azovstalin terästehtaalla Mariupolissa jäljellä olevat ukrainalaisjoukot ilmoittivat sunnuntaina, ettei antautuminen ole vaihtoehto.
Presidentti Zelenskyi kertoi sunnuntaina, että kaikki tehdaskompleksin siviilit oli saatu evakuoitua.
Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock yllätysvierailulla Ukrainassa
Saksa aikoo piakkoin avata uudelleen Kiovan-suurlähetystönsä, kertoo Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock. Hän kuvailee tulevaa läsnäoloa edustustolla "minimaaliseksi".
Baerbock on vieraillut tänään Ukrainassa ja tavannut paikallisia asukkaita Kiovan läheisyydessä sijaitsevassa Butshassa. Vierailusta ei kerrottu etukäteen julkisuuteen.
Venäläisjoukkoja on syytetty siviilien tappamisesta Butshassa. Maan armeijaa on syytetty sotarikoksien tekemisestä myös muilla alueilla Kiovan ympärillä.