Tällä viikolla Euroviisuissa ei vain lauleta kilpaa, vaan maailman suurimmassa laulukilpailussa korostuu entisestään politiikka ja Euroopan yhtenäisyys. Euroviisuasiantuntija Anna Muurinen arvioi STT:lle, että Italian Torinossa on alkamassa erikoiset kisat, joissa ollaan Eurooppa-aatteen ytimessä. Muurinen on seurannut Euroviisuja useita vuosia ja on muun muassa kirjoittanut tietokirjan viisuista.
– Selvästi artistilausunnoissa on sellaista kokemusta läsnä, että ollaan isompien asioiden äärellä kuin yleensä, hän sanoo.
Euroviisut kilpaillaan samaan aikaan, kun Euroopassa on käynnissä sota. Muurisen mukaan yhteenkuuluvuus kilpailijoiden kesken on nyt poikkeuksellisen suurta, vaikka "rakkaudellisessa tapahtumassa" se on joka vuosi läsnä.
– Aika on niin rankka, että on varmasti tulossa koskettavat kisat. Ei vain artistille, vaan katsojillekin.
– Luulen, että tästä tulee tärkeä kokemus eurooppalaisille, meille jotka saadaan olla (Euroviisuissa) mukana. Varmasti yhdistävä kokemus, Muurinen sanoo.
Muurinen on ilahtunut myös siitä, että kilpailu järjestetään Italiassa, joka tuntuu nyt neutraalilta vyöhykkeeltä. Italian viisuissa ollaan laulun syntysijoilla, jossa voidaan osaltaan keskittyä musiikkiin ja hauskanpitoon.
Euroviisujen semifinaalit järjestetään tiistaina ja torstaina. Suomen The Rasmus on mukana torstain semifinaalissa. Viisufinaali kisataan lauantaina.
Ukraina on ylivoimainen ennakkosuosikki
Euroviisuissa ei ole ollut vastaavaa poliittista latausta varmaan koskaan aiemmin kuin nyt Ukrainan sodan takia, vaikka Euroviisut on aina julistanut olevansa epäpoliittinen tapahtuma.
Euroopassa on aiemminkin ollut konflikteja viisujen aikaan, ja esimerkiksi Israelilla on ollut vaikea asema Euroviisuissa, mutta Ukrainan sodassa on ylitetty raja, Muurinen sanoo.
– Nyt Euroopassa tapahtuu niin kammottavia asioita, että se on eri tavalla läsnä. Lisäksi rauhan itsestäänselvyys on karissut, se väistämättä vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin.
Ukraina on ylivoimainen ennakkosuosikki kilpailun voittajaksi. Ukrainaa edustaa Kalush Orchestra kappaleella Stefania, joka yhdistää hip hopia ja ukrainalaista kansanmusiikkia. Muurinen muistuttaa, että Ukraina on perinteisesti kova euroviisumaa, joka on voittanut kilpailun aiemmin kahdesti. Kolmas voitto ei siis olisi ihme.
Muurisen mukaan Euroviisut on helppo tapa osoittaa solidaarisuutta, kun eurooppalaiset voivat itse äänestää kappaleita. Hänestä sympatiaäänet ovat aina ymmärrettäviä ja jopa suotavia.
– Musiikin tarkoitus on herättää tunteita. Ukrainan laulu lauletaan ukrainaksi ja se kertoo äidistä, joka laulaa ukrainalaisia kehtolauluja. Hyvänen aika, kyllähän se herättää tunteita tässä maailmanajassa.
Poikkeuksellista tänä vuonna on myös se, että Venäjä suljettiin kilpailusta ulos pian sen Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Aiemmin näin on tehty vain Valko-Venäjälle, joka suljettiin kilpailusta ulos viime vuonna sääntörikkomusten takia.
Muurisen mukaan tänä vuonna kisoissa ei ole mukana erityisen venäjänmielisiä maita, jotka voisivat protestoida Venäjän puolesta. Esimerkiksi Unkari on jäänyt jo aiemmin kisoista pois.
– Kyllä tässä aika yhtenä rintamana ollaan, Muurinen sanoo.
Kansalliskielten ja balladien viisuvuosi
Musiikillinen anti tämän vuoden viisuissa on balladivoittoista. Muurisen mukaan merkittävää on, että useat maat laulavat tänä vuonna kansalliskielillään.
Omalla kielellä esiintyminen on ollut nousussa jo muutaman vuoden ajan. Viime vuoden kolmelle parhaalle sijalle yltäneet maat, Italia, Ranska ja Sveitsi, esittivät kappaleet kansalliskielillään.
Muurinen kertoo vuoden olevan muutenkin monipuolinen. Kappaleet ja valtaosa niiden valinnoista on tehty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
– Voisi tulkita, että ollaan moninainen Eurooppa ja halutaan se myös pitää sellaisena. Tässä näkyy, mitä Euroopassa on ajateltu ennen Ukrainan sotaa.
Muurisen omat suosikit ovat Ukraina, Italia ja Ruotsi, jotka ovat kaikki suuria ennakkosuosikkeja. Maat ovat myös vedonlyöntitilastojen kärjessä. Muurinen muistuttaa, että ammattivedonlyöjät ovat kuitenkin eri väkeä kuin viisuissa äänestävät.
– Euroviisuvoitto ratkeaa aika usein vasta finaalilähetyksen aikana. Kuka saa esitykseensä sen jonkun koskettavuuden tai muuta ihanaa, mikä saa ihmiset äänestämään, Muurinen sanoo.
Vuodesta 1956 asti järjestetty, maailman pisimpään jatkuneisiin televisio-ohjelmiin lukeutuva Eurovision laulukilpailu järjestetään nyt 66. kertaa.
– Euroviisuille on selvä tilaus ja paikka, ja sitä tarvitaan, Muurinen sanoo.
Euroviisut uudessa nosteessa
Viime vuonna Euroviisut oli suurta jälleennäkemisen juhlaa koronapandemian takia pidetyn välivuoden jälkeen. Artisteilla oli näyttämisen halua ja riemua lavalle pääsemisestä. Sama tunnelma on vielä tänä vuonna läsnä.
– Edelleenkään ei pidetä itsestäänselvyytenä, että Euroviisut on joka vuosi. Ehkä on jopa sellaista Euroviisujen alkuaikojen uutta intoa, Muurinen arvioi.
Viime vuonna Euroviisut voitti Italian Måneskin, joka on ampaissut voittonsa myötä kansainväliseen menestykseen. Måneskin on näyttänyt, että viisuvoitto voi vielä tänäkin päivänä tuoda samanlaista suurmenestystä kuin Ruotsin Abba-yhtyeelle konsanaan.
Italialaisbändi on tuonut selvää nostetta Euroviisuille. Samoin Blind Channel nostatti viime vuonna viisuintoa Suomessa. Blind Channel sijoittui kilpailussa kuudenneksi, mikä on paras sijoitus Suomelle sitten Lordin voiton.
Euroviisujen profiili on muutenkin parantunut viime vuosina. Muurisen mukaan voi sanoa, että Euroviisut on suosituimmat kuin koskaan aiemmin. Samanlaista intoa oli viisujen alkuaikoina 1950-luvulla, kun uusi teknologia mahdollisti suuren yhteisen, televisioidun kulttuuritapahtuman.
– Silloin 50-luvulla toivuttiin maailmansodasta. Nyt ehkä pelätään maailmansotaa ja kaivataan vastavoimaa, rakkautta ja kulttuurista yhteyttä muihin maihin. Meillä on myös uusi teknologia, kun jokaisen kännykkään saa kaikkea Euroviisuista ja viisuja voi seurata ympärivuotisesti, Muurinen arvioi.