Venäjä yritti aseellista vallankaappausta lokakuussa 2016 Montenegrossa. Venäläisten tarkoituksena oli torpata Montenegron liittyminen sotilasliitto Natoon. Huhuttiin jopa aikeista murhata silloinen pääministeri ja Montenegroa 1990-luvun alusta asti johtanut Milo Djukanovic.
Montenegron viranomaiset estivät vallankaappausyrityksen viime hetkellä, ja 13 miestä sai pitkät vankeustuomiot ”terrorismista” vuonna 2019. Tuomittujen joukossa oli muun muassa kaksi venäläisupseereiksi väitettyä miestä. Helmikuussa 2021 hovioikeus kumosi tuomiot ja palautti jutut uudelleen käsiteltäviksi.
Milo Djukanovic on nyt Montenegron presidentti. Hän sanoo, että vallankaappauksen avulla valta oli tarkoitus siirtää Venäjää lähellä olevien käsiin. Viimeistään silloin Montenegro tajusi Venäjän uhkan.
– Mikään maa Euroopassa ei ollut tuolloin joutunut yhtä selvän ja väkivaltaisen painostuksen kohteeksi Venäjän taholta kuin Montenegro. Mutta me selvisimme siitä omin voimin, Djukanovic sanoo.
Presidentti Milo Djukanovic vastaa kysymyksiimme kirjallisesti, sillä jo luvattua haastattelua ei kyetty järjestämään aikatauluongelmien takia.
– Montenegro päätti liittyä Natoon omien historiallisten kokemustensa perusteella Balkanin myrskyisällä alueella. Nato on paras turvallisuuspuite, ja jäsenenä voimme suhtautua rauhallisemmin myös Ukrainan sotaan, hän perustelee maansa valintoja.
Djukanovic sanoo, että Venäjä on käyttänyt Montenegrossa vaikutuskeinojensa koko arsenaalin pitääkseen Adrianmeren kirkkaista vesistä ja mustista vuorista tunnetun maan liittolaisenaan.
– Montenegrosta on tullut paikka, jossa Venäjä on tehnyt kaiken sen, mitä se voi tehdä horjuttaakseen maailmaa ja lietsoakseen konflikteja. Negatiivista propagandaa, valeuutisia, vääriä kertomuksia, epäilyttävää rahaliikennettä, tiedusteluoperaatioita, jopa aseellisten toimien valmistelua, hän luettelee.
Djukanovicin mielestä paras keino vähentää Venäjän vaikutusvaltaa Balkanilla on ottaa Länsi-Balkanin maat EU:hun mahdollisimman nopeasti. Venäjämielisen pääministeri Zdravko Krivokapicin lyhytikäiseksi jääneellä hallituskaudella Montenegron jäsenyysneuvottelut käytännössä pysähtyivät. Djukanovicin johtama demokraattinen sosialistipuolue (DSP) on mukana uudessa vähemmistöhallituksessa, jonka tavoitteena on valmistella Montenegro ennenaikaisiin vaaleihin vuonna 2023.
– Toivomme, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen eurooppalaiset kumppanimme ymmärtävät paremmin, miten tärkeää on integroida Länsi-Balkanin maat EU:hun.
Djukanovic sanoo, että Montenegro on solidaarinen Ukrainan johdolle ja ukrainalaisille.
– Sota on hyökkäys kaikkia niitä arvoja vastaan, joille yhtenäinen Eurooppa rakentuu. On vaikea löytää sanoja, joilla kuvata tuhoja ja ihmisten kärsimyksiä Ukrainassa.
Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden Djukanovic näkee pelkästään myönteisenä asiana. Hänen mukaansa Venäjän sota Ukrainassa on uhka kaikille Euroopassa, toisin jokainen maa päättää liittoutumisestaan itsenäisesti.
– Olen varma, että kaikki Nato-maat, myös Montenegro, ottavat Suomen ja Ruotsin avosylin vastaan. Nato voittaisi paljon, sillä se saisi vakaita ja kehittyneitä demokratioita jäsenikseen. Uudet jäsenmaat parantaisivat liiton mainetta ja vaikutusvaltaa. Liitto saisi muun muassa laajan diplomaattisen kokemuksen, jota tarvitaan konfliktien ratkaisuissa, presidentti Djukanovic sanoo.