Koronatapausten määrä on laskenut Suomessa selkeästi kolme viikkoa peräkkäin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ilmaantuvuuden lasku näkyy kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla alueilla.
THL:n mukaan sairaalaan joutumisen riski on vähäisimmillään koko epidemian aikana. Myös menehtyneiden osuus tapauksista on pienimmillään epidemian aikana.
– Sairaalaan joutumisen riski on selvästi yhteydessä rokotuskattavuuteen, kertoo THL:n johtaja Mika Salminen.
Hänen mukaansa rokotuskattavuus on korkealla tasolla kaikkialla Suomessa. Kahdeksantoista vuotta täyttäneistä 87 prosenttia on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja 64 prosenttia kolme rokoteannosta.
Salminen korostaa, että vakavan sairastumisen riski on matala rokotukset ottaneilla. Tehohoitoon joutumisen riski oli maaliskuussa kolme rokoteannosta saaneilla noin kymmenesosa rokottamattomien riskistä joutua tehohoitoon.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki vahvistaa, että epidemiatilanne on todella menossa alaspäin. Pääsiäisen aikaan koronatestejä on kuitenkin tehty normaalia vähemmän.
Voipio-Pulkki muistuttaa, että eri ikäryhmissä epidemia voi edetä eritahtisesti. Painopiste on siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin. Voipio-Pulkki kehottaa heitä ottamaan neljännen rokotteen, sillä neljännen rokotteen ottaneiden osuus yli 80-vuotiaista on edelleen vain 41 prosenttia.
Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille sekä 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille.
Erikoissairaanhoidon tarve on edelleen korkealla
Viikoilla 14–15 (4.–17. 4.) covid-19-tapauksia rekisteröitiin runsaat 59 000, viikoilla 12–13 (21. 3.–3. 4.) vajaat 96 000 ja viikoilla 10–11 (7.–20. 3.) noin 105 000.
Viikkojen 14–15 aikana tehohoitoon tuli 55 uutta koronapotilasta, kun kahdella edeltävällä viikolla tehohoitoon päätyi 84 potilasta. Salmisen mukaan erikoissairaanhoidon tarve on kuitenkin edelleen kapasiteettiin nähden korkealla.
Viimeisen kahden kalenteriviikon aikana koronaan liittyviä kuolemia kirjattiin 337, kun edeltävän kahden viikon aikana menehtyneitä oli 406. Koronavirustartuntaan liittyviä kuolemia pandemian aikana oli viime sunnuntaihin mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä vajaat 3 600.
Matkailijoiden pitää ottaa edelleen riskit huomioon
Maskien käyttösuositukset ovat helpottamassa Suomessa. Salminen sanoo, että tästä huolimatta maskeja voi edelleen käyttää, eikä sellaisten käyttäjiä pidä katsoa kieroon. Kieroon ei pidä katsoa heitäkään, jotka eivät käytä maskia.
STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen huomauttaa, että korona on edelleen suuri maailmanlaajuinen riski. Tilanne eri maissa voi vaihdella nopeasti, mikä matkailijoiden pitää ottaa huomioon.
– Aina pitää tarkistaa kohdemaan määräykset, Puumalainen sanoo.
Suomalaisten suosimista matkailukohteista maskipakko on edelleen voimassa muun muassa Espanjassa, Kreikassa, Kyproksella ja Turkissa. Puumalaisen mukaan määräykset voivat lisäksi vaihdella jopa kaupunkikohtaisesti.
Maailman väestöstä vain 59 prosenttia on saanut täyden perusrokotussarjan. EU:ssa ja ETA-maissa osuus on 83 prosenttia.
Omikronin kakkosvariantti noussut hallitsevaksi
Viime viikolla kerättyjen jätevesinäytteiden perusteella koronavirusten kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla, mutta viidellä viimeisellä mittauskerralla tulokset ovat pysyneet tasaisina eivätkä ole nousseet.
Jätevesinäytteistä ilmenee, että omikronmuunnoksen kakkosvariantin osuus kaikista löydöksistä on kasvamassa nopeasti. Osuus on kohonnut lähes 75 prosenttiin. Ykkösvariantin osuus on samalla supistumassa huipun osuttua tammikuun lopulle.
Joulukuun alkuun saakka tartuntoja hallinnut deltamuunnos on saanut väistyä omikroneiden tieltä.