Hoitajajärjestöt peruivat keskiviikkona alkavaksi ilmoitetun lakon ja alkavat valmistella joukkoirtisanoutumista

Hoitajalakon toinen vaihe on peruttu, ilmoittivat hoitajajärjestöt Tehy ja Super tiistaina. Lakon oli määrä alkaa keskiviikkona kello kuudelta aamulla. Tehyn ja Superin mukaan niiden hallitukset päättivät tiistaina, että tilanne vaatii järeämpiä työtaistelutoimia, kuten joukkoirtisanoutumisia. Järjestöt katsovat, että lakko on murrettu perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) johdolla valmistellun potilasturvallisuuslain seurauksena.

– Järjestöjen on nyt siirryttävä järeämpiin toimiin eli joukkoirtisanoutumisen valmisteluun, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.

Tehyn ja Superin mukaan tiistaina selvisi, että potilasturvallisuuslaki etenee. Järjestöt kutsuvat lakia hoitajien pakkotyölaiksi, niiden mielestä se rajaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Laki antaisi aluehallintovirastoille valtuudet määrätä hoitajia töihin sakon uhalla potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Järjestöjen hallinnot kokoontuvat lähipäivinä päättämään kokonaan uusista työtaistelutoimista. Lisäksi Tehy ja Super julistavat koko kunta-alalle huomisaamusta alkaen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon toistaiseksi.

– Maan hallitus on usean ministerin suulla kilvan todennut, että se ei puutu työmarkkina-asioihin. Viime viikkojen tapahtumat osoittavat muuta. Potilasturvallisuuslaki eli pakkotyölaki oli jo valmistelussa ennen kuin hoitajalakkoa oli kulunut päivääkään, tiedotteessa sanotaan.

Rytkönen sanoo, että laki on valmisteltu yhteistyössä työriidan toisen osapuolen kanssa – osin virheellisin tiedoin.

– Seurauksena työnantajalta on kadonnut paine löytää ratkaisua.

Lindén tviittasi tiistai-iltana, ettei potilasturvallisuuslaki ollut todellinen syy työtaistelun toteutustavan muutokseen.

– Ei sitä oltu vielä edes käsitelty hallituksessa saati eduskunnassa. Syyt ovat muut. Toivon nopeaa sopua, joka turvaa hoitajien ansiokehityksen, hän sanoi Twitterissä.

KT:n Jalonen: Lain tarve ei häviä

Toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT) kiistää Rytkösen sanomiset.

– Tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa perustuslaki lähtee siitä, että kansalaisten henki ja turvallisuus pitää turvata kaikissa tilanteissa, hän sanoi STT:lle.

Jalonen katsoo, että järjestöt ovat itse aiheuttaneet lain tarpeellisuuden, koska kieltäytyivät antamasta suojelutyövoimaa kriittisiin kohteisiin.

Tehy uhkasi joukkoirtisanoutumisella myös loppuvuodesta 2007, jolloin Jalonen oli Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja. Tuolloin sopu varmistui vasta juuri ennen kuin irtisanoutumiset olisivat tulleet voimaan. Kiistaa ratkottiin silloinkin sovittelulautakunnan avulla. Hallitus oli myös valmistautunut tilanteeseen poikkeuslailla, joka olisi pakottanut hoitajia sakon uhalla takaisin töihin.

Hoitajien joukkoirtisanoutumiseen oli tuolloin osallistumassa ensi vaiheessa lähes 12 000 hoitajaa.

Jalosen mielestä laki pitäisi kyetä säätämään myös nyt.

– Lain tarve ei häviä mihinkään. Irtisanoutumistilanteessa tarve on vähintään yhtä suuri kuin lakkotilanteessa.

Hän kuvailee tilannetta vakavaksi paikaksi, mutta sanoo KT:n tukevan sovittelulautakunnan työtä.

Ei muutosta sovittelulautakunnan agendaan

Sovittelulautakunnan puheenjohtajan Elina Pylkkäsen mukaan Tehyn ja Superin päätös lakon toisen vaiheen perumisesta ja ryhtymisestä joukkoirtisanoutumisten valmisteluun ei muuta lautakunnan agendaa, vaikka se yllätys olikin.

– Emme tietenkään tällaisia odottaneet. Meidän tavoitteemme on rakentaa sovintoesitys ja saada osapuolet sopimaan mahdollisimman pian, siinä mielessä näillä ei ole vaikutusta, Pylkkänen sanoi STT:lle.

"Hoitajajärjestöillä ei kiirettä"

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin aiemmin tiistaina, että lakiesitys olisi viety todennäköisesti valtioneuvoston yleisistuntoon jo torstaina, jos uusi ja aiempaa laajempi hoitajalakko toteutuisi.

Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan hoitajajärjestöillä ei ole kiirettä eikä Suomen lainsäädäntö tunne pakkosovintoa.

– Ensisijaista on saavuttaa hyvä sopimus. Hoitajapula ei tule ikinä ratkeamaan pakkotyöllä tai sillä uhkaamalla, vaan sopimalla ja rahalla. Sote-henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille lähenee koko ajan, ja silloin sote-palvelut ovat kokonaan valtiovallan sylissä, Paavola sanoo tiedotteessa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka