Hallitus kertoi perjantaina päättäneensä lisätoimista ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan lisätoimet sisältävät hyviä uusia toimenpiteitä vähennystavoitteiden saavuttamiseksi, mutta parannettavaakin olisi ollut.
– Onhan se hyvä, että otettiin askel eteenpäin. Toki olisin toivonut, että maankäyttösektorin joustosta olisi luovuttu, Ollikainen kertoo STT:lle.
Hallitus nojaa päätöksissään yhä siihen, että päästövähennyksiä voidaan korvata maankäyttösektorin hiilinielujen kasvattamisella. Jos hiilinieluja onnistutaan kasvattamaan tarpeeksi, Suomi saa EU:n päästövähennyksiä laskettaessa käyttöönsä joustoja, eli päästövähennyksiä voidaan jättää tekemättä.
Ilmastopaneelin arvion mukaan jouston sisällyttämisellä on riskinsä, koska nykykehityksellä joustoa ei välttämättä synny.
– Jouston käytöstä ei luovuttu, vaikka on enemmän kuin epätodennäköistä, että se saataisiin haltuun, koska Venäjän tuonnin tyrehtyessä kotimaisen puun kysyntä kasvaa entisestään, Ollikainen harmittelee.
Myös ympäristöjärjestöt ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään siihen, että hallitus päätti korvata taakanjakosektorin päästövähennyksiä nielujoustoilla vuoteen 2030 asti.
– Jo pelkästään tämän ratkaisun myötä lähes kymmenesosa KAISUsta (keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma) on silmänlumetta, WWF Suomi sanoo tiedotteessa.
Joidenkin päästölähteiden osalta on paljon epävarmuutta
Johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) huomauttaa, että hallituksen päättämissä lisätoimissa puhutaan yhä aika pienistä ja hajanaisista toimista. Hallitus ei myöskään esittänyt tarkkoja laskelmia siitä, mihin toimet todellisuudessa riittävät.
– Jotkut toimet varmasti vähentävätkin päästöjä, mutta monen osalta meillä ei ole mitään tietoa, vähentävätkö ne päästöjä ja jos vähentävät, minkä verran, Laukkanen sanoo.
Laukkasen mukaan nyt päätetyt toimet eivät vielä herätä luottamusta siihen, että Suomi voisi saavuttaa EU-sitoumustensa mukaiset 5,7 megatonnin päästövähennykset.
– Toki nyt on pakko sanoa, että liikenteen osalta me olemme sellaisessa tilanteessa, että kukaan ei varmasti pysty tällä hetkellä arvioimaan.
Ilmastopaneelin Ollikainenkaan ei lähde arvioimaan, voidaanko nyt päätetyillä ilmastotoimilla saavuttaa tavoitellut päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä.
– Olen tässä varmaan yhtä sokko kuin hallitus tai kuka tahansa muukin. Tässä on edessä 8–9 vuotta ja joidenkin päästölähteiden osalta on paljon epävarmuutta, Ollikainen sanoo.
Ollikaisen mukaan epävarmuutta lisää esimerkiksi se, miten nopeasti sähköinen henkilöautoliikenne ja pakettiautotyyppinen palveluliikenne kehittyvät. Jos ne kehittyvät nopeammin kuin on ennakoitu, on Ollikaisen mukaan mahdollista, että tavoite saavutetaan. Jos ne taas kehittyvät hitaammin, täytyy Ollikaisen mukaan tehdä lisätoimia päästövähennysten saavuttamiseksi.
Ukrainan sota nopeuttanee fossiilisista polttoaineista irtautumista
Yksi suuri epävarmuustekijä liittyy Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa.
– Tässä on ihan uusi tilanne Ukrainan sodan myötä. Joka kerta kun tankkaamme bensaa tai dieseliä, rahoitamme samalla Venäjän sotatoimia ja varustautumista, Laukkanen sanoo.
Euroopan maat jouduttavat nyt sodan takia irtaantumistaan fossiilisista polttoaineista, mikä voi edesauttaa Suomenkin ilmastotavoitteita.
Ollikaisen mukaan sota voi näkyä Suomessa siten, että pienemmässä energiankäytössä fossiilisen polttoaineiden määrä vähentyy. Toisin sanoen yksityiset ja erityisesti julkiset kiinteistöt ja kaupan alan kiinteistöt saattavat siirtyä irti öljystä nopeammin kuin mitä on suunniteltu. Myös lämmöntuotanto pienissä laitoksissa ja pienimuotoisissa lämpöverkostoissa voi irtaantua fossiilisista aiemmin kuin on ajateltu.
– Nähtäväksi jää, mihin se kehitys menee. Otetaanko käyttöön esimerkiksi myös energiasektorin sanktioita, mikä myös ajaisi hintoja ylös ja pakottaisi sitä kautta vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta, Laukkanen pohtii.
Liikenteen kansallista päästökauppaa valmistellaan
Julkisessa keskustelussa on vaadittu polttoaineen jakeluvelvoitteen nostosta luopumista polttoaineiden hinnannousun takia. Laukkanen on tyytyväinen, että jakeluvelvoitteesta on kaikesta huolimatta pidetty kiinni.
– Se on liikenteen päästötavoitteiden näkökulmasta hyvä tulos.
Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämistä liikenteessä. Tarkoituksena on korvata moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun käyttöä.
Laukkanen kiittelee myös sitä, että perälautana valmistellaan liikenteen kansallista päästökauppaa. Päästökaupan on tarkoitus toimia ratkaisuna sellaisessa tilanteessa, jossa polttoaineen hinta on alhaalla tai muut liikenteen päästövähennystoimet eivät tuota tuloksia.
– Jos alkaa näyttää siltä, että emme ole sillä polulla millä halutaan olla niin pystytään ottamaan liikenteen kansallinen päästökauppa uutena toimena käyttöön, Laukkanen sanoo.
Kotitalouksia ja taloyhtiöitä autetaan vihreässä siirtymässä
Ilmastopaneelin Ollikaisen mukaan hallituksen ilmastotoimissa on useita merkittäviä keinoja päästövähennysten saavuttamiseen.
– Fossiilisesta energiasta luopumista jouduttavat toimet, lämmitysjärjestelmien uusimiset, energiatehokkuusremonttien auttaminen lainatakauksilla, sähköautojen latausinfran rakentaminen... Ollikainen listaa vaikuttavina pitämiään keinoja.
Myös VATT:in Laukkanen kiittelee valmisteilla olevaa lainantakausmallia.
– Kasvavien energianhintojen myötä on puhuttu paljon oikeudenmukaisuudesta ja ilmastotoimien mahdollisista eriarvoistavista vaikutuksista. Lainantakausmallissa valtio toimisi takaajana kotitalouksien lainoille, joilla pyritään rahoittamaan siirtymää puhtaisiin energianlähteisiin.
Energiateollisuuden mukaan kotitalouksien lämmityksessä keskeisin päästövähennysten keino on öljylämmityksen korvaaminen vähäpäästöisellä lämmitysmuodolla.
– Kaukolämmön päästöt ovat voimakkaassa laskussa, ja missä kaukolämpöä on saatavilla, on myös öljyn korvaaminen kaukolämmöllä hyvä ilmastoteko, energia-alan etujärjestön Energiateollisuuden ekonomisti Petteri Haveri kertoo tiedotteessa.
Paineet kohdistuvat nyt seuraavaksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan
Hallituksen päästyä lisätoimista sopuun, siirtyy paine seuraavaksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan, jolla pitäisi taata hiilinielujen syntyminen. Ympäristöministeri Emma Karin (vihr.) mukaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on lähdössä lausunnoille muutaman viikon päästä.
Tämän vuoden aikana hallitus tuo käsittelyyn myös uuden ilmastolain, jonka kautta kunnat ja alueet velvoitetaan tekemään ilmastosuunnitelmat. Kyseessä on Karin mukaan "ilmastolaki 2", jolla täydennetään hallituksen tässä kuussa antamaa esitystä uudesta ilmastolaista.