Kiina on painottanut, että se ei ole kriisin osapuoli eikä halua kärsiä lännen pakotteista.
Ukrainassa sotaa käyvä Venäjä on pyytänyt Kiinalta myös ruoka-apua, kertoo uutiskanava CNN. Yhdysvaltalainen media on kertonut, että Venäjä olisi pyytänyt Kiinalta sotilaallista ja taloudellista tukea sen sotaan Ukrainassa.
Kiina ei ole suoraan kiistänyt tai myöntänyt tietoja. Sen sijaan se syytti maanantaina Yhdysvaltoja "disinformaation" levittämisestä.
Toisaalta Kiinan ulkoministeri on painottanut, ettei Kiina halua joutua kärsimään lännen talouspakotteista Venäjää vastaan, maan valtiollinen media raportoi AFP:n mukaan tiistaina.
– Kiina ei ole kriisin osapuoli, ja vielä vähemmän se haluaa pakotteiden vaikuttavan itseensä, ulkoministeri Wang Yi sanoi puhelussaan Espanjan ulkoministerin Jose Manuel Albaresin kanssa.
CNN:n lähteiden mukaan Venäjä on pyytänyt saada hyvin säilyviä ja valmiiksi pakattuja kenttämuona-annoksia.
Sotilasanalyytikot ja muut viranomaiset ovat arvioineet, että Venäjän sotilaiden etenemistä Ukrainassa ovat haitanneet erinäiset logistiset haasteet ja muun muassa joukkojen ruokahuolto.
Etulinjassa venäläissotilaat ovat rutiininomaisesti kalunneet huoltosaattueet tyhjäksi ja joukkojen on kerrottu hyökkäyksen edetessä muun muassa murtautuneen ruokakauppoihin ravintoa etsiessään.
Uutiskanavan mukaan ruokapyyntö paitsi alleviivaa edellä mainittuja haasteita, mutta herättää myös kysymyksiä Venäjän asevoimien perustavanlaatuisesta valmiudesta.
Heikon ruokahuollon taustalla voi olla korruptio
Kansalaisjournalismiverkosto Bellingcatin edustajat alleviivaavat brittilehti Guardianin mukaan, että Venäjän asevoimien sakkaavan ruokahuollon taustalla olisi mitä luultavimmin korruptio.
Bellingcatin Aric Toler on jakanut Twitterissä tuoreeltaan talouslehti Forbesin jo vuosia sitten julkaiseman venäjänkielisen artikkelin, jonka mukaan valtaosa Venäjän asevoimien kenttämuonatoimituksista on ollut venäläisoligarkki Jevgeni Prigozhiniin yhdistettyjen yritysten vastuulla.
Lehden mukaan kaikkiaan 92 prosenttia edellä mainitusta liiketoiminnasta on kytköksissä Prigozhiniin.
– Korruptio voi olla se, mikä pelastaa Ukrainan, Toler arvioi tviitissään.
Niin ikään Bellingcatia edustava toimittaja Christo Grozev puolestaan kertoo, että "venäläissotilaiden nääntyessä nälkään ja murtautuessa ukrainalaiskoteihin leipää kerjäten" Prigozhinin sotilaille tarkoitettuja kenttämuona-annoksia myydään verkossa.
Venäjällä toimivilla verkkokauppa Ebayn tyyppisillä sivustoilla yhdestä kenttämuonapurkista pyydetään Grozevin mukaan kolme yhdysvaltain dollaria eli noin 2,75 euroa.
Prigozhin kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin ja hänet tunnetaan myös lempinimellä "Putinin kokki". Muun muassa pahamaineiseen palkkasotilasyhtiö Wagner Groupiin yhdistetty Prigozhin on monien muiden venäläisoligarkkien tapaan länsimaiden pakotelistoilla.
Kiinan arvioidaan voivan tarttua ruoka-avunpyyntöön
Yksi CNN:n lähteistä arvioi, että Kiina voi jopa tarttua ruoka-avunpyyntöön, sillä maa voisi tukea naapuriaan antamatta suoraa sotilaallista apua. Länsimaiden silmissä suoran sotilaallisen avun tarjoaminen olisi todennäköisesti provokatiivinen toimenpide.
STT:n maanantaina haastatteleman asiantuntijan mukaan olisi hyvin vaikea nähdä tilannetta, jossa Kiina lähtisi aseellisesti tukemaan Venäjää.
– Kiina asettuisi silloin selkeästi Venäjän rinnalle, ja sitten pitäisi pohtia, mikä reaktio olisi lännessä, kertoi Kiinaan perehtynyt erikoistutkija Matti Puranen Maanpuolustuskorkeakoulusta (MPKK).
Yhdysvalloilla kerrotaan puolestaan olevan tietoa, jonka mukaan Kiina olisi ilmaissut avoimuutta Venäjän pyytämän sotilaallisen ja taloudellisen avun toimittamiseen. Asiasta on kertonut CNN:lle muun muassa yhdysvaltalainen diplomaattilähde.
Uutiskanavan lähteiden mukaan on kuitenkin vielä epävarmaa aikooko Kiina todella tarjota tukea Venäjälle.
Virallisesti Kiina on korostanut neutraaliutta ja jonkinlaista rauhanvälittäjän roolia, mutta varonut tuomitsemasta liittolaistaan Venäjää julkisesti. Kiinassa on myös toisteltu viime aikoina Venäjän perättömiä väitteitä bioaseiden tehtailusta Ukrainassa ja maa on toistuvasti Venäjän tavoin syyttänyt sotilasliitto Naton laajenemista itään Venäjän ja Ukrainan välien kiristymisestä.