Inflaatio eli kuluttajahintojen muutos vuoden takaiseen verrattuna oli 4,5 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.
Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, polttonesteiden ja remonttien kallistuminen. Sähkön hinta nousi viime vuoden helmikuusta 30 prosenttia.
Inflaatio oli hieman suurempaa kuin tammikuussa, jolloin se oli 4,4 prosenttia.
Maailmantilanne heijastuu hintoihin Suomessa.
– Ukrainan sota on kiihdyttänyt kuluttajahintojen nousua entisestään, mutta se ei vielä näy helmikuun inflaatioluvuissa täysimääräisesti, sanoo asuntoluotottaja Hypon ekonomisti Juho Keskinen kommentissaan.
Hän odottaa inflaation kiihtyvän vielä tulevina kuukausina, kun kohonneet raaka-ainehinnat siirtyvät myös lopputuotteisiin ja palkkavaateisiin.
Bensan litrahinta voi nousta 50 senttiä litralta nykyisestä tasosta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee nostamaan polttoaineiden hintaa entisestään. Bensiinin ja dieselin litrahinta on tällä hetkellä yli kaksi euroa ympäri Suomen.
– Bensan litrahinta voi hyvinkin nousta jopa 50 senttiä litralta nykyisestä tasosta. Polttoaineiden hinnat voivat nousta jopa kolmeen euroon litralta, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo.
Polttoaineiden hintoihin vaikuttaa ennen kaikkea raakaöljyn hinnannousu. Sen lisäksi valtaosa Eurooppaan tuotavasta dieselistä tulee Kuusiston mukaan Venäjältä, mikä vaikuttaa sen hintaan.
Kansalaisten on varauduttava Kuusiston mukaan siihen, että hinnat tulevat pysymään korkeina vielä pitkään.
– Hintojen nousu voi jatkua vielä ainakin muutaman kuukauden ajan. Puolen vuoden päästä öljyn hintahuiput ovat ehkä jo takanapäin, milloin bensan hinta laskee todennäköisesti samalla.
– Tämä on kuitenkin sillä oletuksella, että sota ei laajene muualle Eurooppaan. Jos joudumme laajempaan konfliktiin, sen vaikutuksia markkinoihin on erittäin vaikea ennustaa.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta vähentää auton käyttöä
Kansainväliset öljymarkkinat ovat Kuusiston mukaan hyvin epävarmat tällä hetkellä. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat ilmoittaneet kieltävänsä venäläisen öljyn ja kaasun tuonnin.
Euroopan unioni ei ole päättänyt vastaavista kielloista. Sen sijaan useat eurooppalaiset yritykset ovat päättäneet korvata venäläisen öljyn käytön, vaikka suoria pakotteita ei niihin vielä kohdistukaan. Esimerkiksi suomalainen öljy-yhtiö Neste on ilmoittanut pyrkivänsä korvaamaan Venäjältä hankitun raakaöljyn muualta.
– Korvaavaa öljyä voidaan hankkia esimerkiksi Lähi-Idästä ja Aasiasta. Venäjä on myynyt öljyä Eurooppaan alennuksella nykytilanteessa, mutta moni yritys on silti luopunut sen ostamisesta, Kuusisto sanoo.
Kuusisto arvioi, että raakaöljyn hinta voi korkeimmillaan nousta 150 dollariin tynnyriltä, jos tuotanto- ja toimitusketjut häiriintyvät esimerkiksi lisäpakotteiden seurauksena. Hän ei kuitenkaan usko, että öljyn hinta nousisi paljon korkeammalle.
– Kuluttajilla tulee jossain vaiheessa kipuraja vastaan, jos bensan hinta nousee liian korkealle. Ihmiset vähentävät tuolloin auton käyttöä, ja polttoaineiden kysyntä vähenee. Tämä puolestaan laskee niiden hintaa.
Kaikilla ei ole tasaveroista mahdollisuutta vähentää bensan käyttöä, vaikka hinta nousisi paljon.
– Haja-asetusalueilla asuvat eivät voi lopettaa autolla ajamista yhtä helposti kuin vaikka kaupunkilaiset, Kuusisto sanoo.
Hyökkäys nostaa kaikkien ruokien hintaa
Myös ruoan hinta tulee nousemaan Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Ruoan hinnan arvioitiin nousevan tänä vuonna noin kaksi tai kolme prosenttia Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Sari Forsman-Huggin mukaan.
– Tämä arvio tehtiin ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt hinnat tulevat nousemaan todennäköisesti useamman prosenttiyksikön enemmän, Forsman-Hugg sanoo.
Venäjän hyökkäyksen vaikutukset tulevat näkymään hänen mukaansa eniten liha- ja maitotuotteiden sekä viljatuotteiden hinnassa. Myös tuontivihannesten ja -hedelmien hinnat voivat nousta.
– Sota tulee kuitenkin nostamaan kaikkien elintarvikkeiden hintaa. Esimerkiksi öljyn hinnannousu näkyy pakkausmateriaalien ja kuljetusten hinnoissa.
Ruokien hinnat nousevat viiveellä verrattuna polttoaineiden ja energian hintaan. Suurimmat hinnannousut saatetaan nähdä vasta kesällä tai alkusyksystä Forsman-Huggin mukaan.
Ruoan hinnat ovat nousseet jo paljon edellisen vuoden aikana Tilastokeskuksen mukaan. Esimerkiksi tuoreen kalan hinta on noussut vuodessa lähes 30 prosenttia.
Maatalouden kustannukset ovat luoneet paineita hinnankorotuksille
Ruoan hinnan nousuun vaikuttaa Forsman-Huggin mukaan maatalouden tuottajapanosten hintojen voimakas nousu. Panoksiin kuuluvat kaikki raaka-aineet ja tuotteet, joita yrittäjä hankkii maatalouden pyörittämistä varten.
– Energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat tulevat pysymään korkeina. Tämä luo nostopainetta tuottajahinnoille ja sitä kautta myös kuluttajahintoihin.
Suomeen on tuotu Forsman-Huggin mukaan lannoitteita Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Tärkeän typpilannoitteen valmistuksessa käytetään myös maakaasua, jonka saatavuus on heikentynyt sodan takia.
Lannoitteiden saatavuus vaikuttaa viljatuotteiden hintaan. Sen lisäksi täytyy Forsmann-Huggin mukaan muistaa, että Venäjä ja Ukraina ovat molemmat merkittäviä viljan viejiä. Ukraina on merkittävä viljan ja maissin tuottaja, ja Venäjältä viedään paljon vehnää.
– Sotatilanne pienentää vehnän tarjonnan määrää maailmanmarkkinoilla, mikä nostaa viljojen hintoja.
Euroopassa käytetään paljon kausityöntekijöitä. Mikäli heistä tulee pulaa, se voi Forsman-Huggin mukaan luoda nostopaineita myös tuontivihannesten ja hedelmien hinnoille.
Pääkaupunkiseudun asuntojen kaukolämmityksen hinta voi nousta paljon
Asuntojen lämmityskustannukset tulevat nousemaan kriisin seurauksena lämmitystavan mukaan. Sähkölämmityksen hinta ei tule nousemaan merkittävästi, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
– Sähkön hinta on noussut Suomessa Venäjän hyökkäyksen takia paljon vähemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Leskelä sanoo.
Sähkön hinta on kuitenkin noussut Tilastokeskuksen mukaan vuodessa 30 prosenttia. Leskelän mukaan tämä hinnannousu ei johdu Ukrainan tilanteesta.
Sen sijaan esimerkiksi öljylämmityksen hinta nousee huomattavasti. Öljylämmitteisiä asuntoja on kuitenkin Leskelän mukaan vähän.
Kaukolämmön hintaan vaikuttaa Leskelän mukaan siinä käytetty polttoaine. Esimerkiksi bioenergialla tuotetun kaukolämmön hinta tulee pysymään vakaana. Jos raaka-aineena on käytetty Venäjältä tuotua haketta, hinnat voivat nousta enemmän.
– Riippuu siitä, miten kyseiset yritykset pystyvät korvaamaan venäläisen hakkeen.
Eniten paineita kaukolämmön hintojen nousuun on Leskelän mukaan pääkaupunkiseudulla, jossa kaukolämpö valmistetaan hiilestä ja kaasusta. Molempien hinnat tulevat nousemaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena.
Vakaa energiakauppa Venäjän kanssa on päättynyt
Lämmitys- ja energia-ala on Leskelän mukaan suuren murroksen edessä.
– Suomi kävi Venäjän ja sitä ennen Neuvostoliiton kanssa vakaata energiakauppaa 50 vuoden ajan. Edes Neuvostoliiton romahtaminen ei vaikuttanut siihen.
Nyt tilanne on muuttunut Leskelän mukaan radikaalisti. Energiayhtiöt eivät voi enää luottaa siihen, että Venäjältä voisi saada energiaa tulevaisuudessa. Ainoa vaihtoehto on hankkia energia ja sähkö muualta.
– Toisaalta olemme siirtyneet jo valmiiksi kohti hiilestä ja muista fossiilisista energialähteistä luopumista. Tämä maailmanpoliittinen tilanne on vain nopeuttanut prosessia.
. Tilanne tulee olemaan kaikkein vaikein pienituloisille .
Hintojen kallistuminen tulee näkymään Danske Bankin Kuusiston mukaan tavallisten kansalaisten elämässä. Osa saattaa pohtia nyt tarkemmin suuria ostopäätöksiä, kuten uuden asunnon tai auton ostoa, kun palkkojen ostovoima heikkenee.
– Jos on olemassa olevia säästöjä tai muita puskureita, niistä kannattaa pitää nyt kiinni, Kuusisto sanoo.
– Tilanne tulee olemaan kaikkein vaikein pienituloisille. Onneksi meillä on Suomessa toimiva sosiaaliturvajärjestelmä, joka suojelee yhteiskunnan heikoimpia.