Noin joka viides poliisiksi hakeutuva on yli 31-vuotias – "50-vuotisjuhlia on järjestetty peruskoulutuksen aikana"

Poliisin ammatti kiinnostaa ammatinvaihtajia. Poliisiammattikorkeakouluun viime vuosina hakeneista noin viidesosa on ollut yli 31-vuotiaita, ilmenee Poliisiammattikorkeakoulun hakijoilleen tekemistä kyselyistä.

Tampereella toimivan Poliisiammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Petri Alkiora sanoo useiden koulutukseen hakeutuneiden päätyneen mutkien kautta nuoruusajan toiveammattiinsa.

– Poliisin työ on ollut monelle aikanaan haaveammatti, mutta sitten on syystä tai toisesta päädytty johonkin toiseen työhön, Alkiora sanoo STT:lle.

Yli 31-vuotiaiden hakijoiden osuus on kyselyjen mukaan kasvanut tasaisesti. Vuonna 2016 hakijoista yli 31-vuotiaita oli 18 prosenttia, kun vuonna 2020 osuus oli 20 prosenttia.

Poliisiammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Anna Byckling kertoo, että tiedot perustuvat viimeksi vuonna 2020 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi reilu kolmannes syksyn hakujaksolla poliisikoulutukseen hakeneista.

Poliisit viihtyvät kotiseuduillaan

Poliisikoulutukseen hakevien joukossa on myös yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Vuoden 2021 opiskelijabarometriin vastanneista opiskelijoista 17,5 prosentilla oli ammattikorkeakoulututkinto tai kandidaatin tutkinto. Viidellä prosentilla vastanneista oli ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai maisterin tutkinto.

– Vuoden 2020 elokuussa alkaneeseen koulutukseen hakeneiden vastaajajoukosta kymmenellä prosentilla oli ennestään alempi ja viidellä prosentilla ylempi korkeakoulututkinto, Byckling sanoo.

Vuonna 2016 hakijakyselyyn vastanneista seitsemällä prosentilla oli alempi ja kahdella prosentilla ylempi korkeakoulututkinto.

– Näiden lukujen perusteella voisi sanoa, että poliisikoulutus näyttää alanvaihtajille ihan houkuttelevalta vaihtoehdolta, Byckling sanoo.

Koulutusjohtaja Alkioran mukaan tavoitteena on löytää hakijoita niiltä alueilta, joissa poliiseilla on työpaikkoja.

– Me panostamme poliisilaitosten kautta alueelliseen rekrytointiin. Poliisilaitokset tietävät, että poliisien saaminen muuttamaan työpaikan perässä on hankalampaa kotipaikkakunnalla työllistymiseen verrattuna.

Kaikki hakijat ovat samalla viivalla hakiessaan laajuudeltaan 180 opintopisteen tutkintoon.

– Emme hyvitä mitään lähtökoepisteitä pisteyttämällä ylioppilaskirjoitusten arvosanoja, eikä meillä ole ensikertalaisten kiintiöitä.

Alkiora arvioi, että elämänkokemus ja erilainen osaaminen mahdollisesti parantavat hakijan kilpailukykyä pääsykokeissa.

– On vaikea sanoa, suosiiko tämä malli ammatinvaihtajia, jotka ovat todennäköisesti iäkkäämpiä ja kokeneempia. Toisaalta tuore ylioppilaskaan ei joudu kärsimään siitä, jos ylioppilaskirjoitukset eivät ole sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla.

"Vahvuus, että opiskelijoissa on nuorempaa ja varttuneempaa"

Kun hakija on selkeästi yli 20-vuotias, jokin toinen ammatti tai aiemmin suoritettu tutkinto eivät ole yllätys.

Opiskelijakunnan puheenjohtajien menneisyydestä löytyy kirjavia ammatillisia taustoja. Heidän joukossaan on ollut muun muassa entinen liiketoimintapäällikkö, ekonomi, rakennusmestari, sosionomi, muusikko ja juristi.

Yleisempi polku poliisin koulutukseen on kuitenkin toisenlainen.

– Turvallisuusalan tehtävä, kuten vartijana toimiminen, on hyvin yleinen tausta hakijoille. On meillä käynyt tohtoreitakin punnertamassa, ja 50-vuotisjuhlia on järjestetty poliisin peruskoulutuksen aikana.

Eri ikäisten opiskelijoiden ammatti- ja koulutustaustan Alkiora uskoo täydentävän toisiaan.

– Pidämme vahvuutena sitä, että opiskelijoissa on sekä nuorempaa että varttuneempaa väkeä sekaisin. Vertaisoppimista tulee puolin ja toisin. Varttuneemmilta löytyy elämänkokemusta ja nuoremmilta puolestaan digitaalista ja muuta siihen liittyvää osaamista.

Varsinkin viime vuosina on käyty vuosittain keskustelua poliisien määrärahoista. Poliisiammattikorkeakoulussa tehtiin viime syksynä arvio siitä, onko tällä mediassakin paljon esillä olleella keskustelulla ollut vaikutusta hakijamääriin.

– Meidän havaintojemme mukaan sillä ei ollut merkitystä. Lopputuloksena oli se, että poliisi nähtiin yhteiskunnallisesti merkittäväksi toimijaksi ja rahoitusta koetetaan järjestää toiminnan kulujen kattamiseen.

Muutos ammattikorkeakouluksi houkutteli naishakijoita

Vuonna 2021 Poliisiammattikorkeakouluun hyväksyttiin 281 opiskelijaa. Heistä naisia oli 108 eli runsaat 38 prosenttia. Miesopiskelijoita valittiin 173 eli vajaat 62 prosenttia. Viime vuosi oli sikäli poikkeuksellinen, että yhden hakujakson opiskelijoiden aloitus siirrettiin koronaepidemian takia tämän vuoden tammikuulle.

Poliisikoulutuksen käynnistyminen ammattikorkeakoulututkintona elokuussa 2014 saattoi olla Alkioran mukaan yksi keskeinen syy siihen, että poliisin ura houkutteli naisia puoleensa. Naisten osuus kaikista hakijoista on nykyisin yli 40 ja miesten vajaat 60 prosenttia. Ennen vuotta 2014 tutkinto oli perustutkintotasoinen.

– Valintavaatimuksia muutettiin vastaamaan yhä enemmän ammattivaatimuksia. Kirjallista tuottamista ja luetun omaksumista tuotiin enemmän mukaan. Alalle soveltuvuus, kirjallinen osaaminen ja fyysiset ominaisuudet muodostavat kokonaisuuden.

Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden osuuden kasvattamisen kanssa tehdään koko ajan töitä, Alkiora kertoo.

– Se lähtee liikkeelle siitä, miten operatiivinen poliisi pitää yhtyettä paikalliseen väestöön. Monissa tilanteissa ammatinvalinta ei ole yksilökysymys, vaan se myydään laajemmalle joukolle ihmisiä, Alkiora sanoo viiitaten monissa maissa koettuihin kielteisiin kokemuksiin poliisin toiminnassa.

Poliisiammattikorkeakoulu ei kirjaa etnisen taustan omaavien hakijoiden tai opiskelijoiden lukumääriä, eikä sillä ole rekisteröintiin oikeusperustettakaan.

– Eri väestöryhmään kuuluvilta henkilöiltä on tullut vahva viesti heidän halustaan toimia opiskelijoina ja poliiseina muiden joukossa. Kaikkien valitseminen samoilla kriteereillä on myös heiltä tullut ehdoton vaatimus.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka