Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Öljypäästöt Itämerellä "saatu kuriin", kiittää Syken johtava tutkija

Matalan Itämeren suojelu on siinä määrin vaativaa, että hyvät uutiset ovat erittäin tervetulleita, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava tutkija Harri Kankaanpää.

– Öljyn osalta Itämeren suojelu on noussut menestystarinaksi. Öljypäästöt on saatu aika hyvin kuriin, niitä tulee koko ajan vähemmän ja vähemmän, tutkimusalus Arandan matkanjohtajana äskettäin Itämerellä seilannut Kankaanpää totesi perjantaina STT:lle.

Matti- ja maijameikäläinenkin voi hänen mukaansa kantaa kortensa kekoon meren suojelussa esimerkiksi siten, että ottaa lautaselleen Itämeren kalaa. Meren rehevöityminen vähenee, kun sieltä nostetaan ruuaksi silakkaa, särkeä ja lahnaa.

Kankaanpää muistutti samalla, että Itämeri on niin pieni ja matala sekä sen valuma-alue niin suuri, että herpaantumiseen ei suojelutoimissa ole varaa.

Jääkannen hupeneminen on pulma

Ilmastonmuutos näkyy myös Itämerellä jääpeitteen laajuuden supistumisena ja jäätalven keston lyhenemisenä, kertoi merentutkimusyksikön päällikkö Laura Tuomi Ilmatieteen laitokselta.

– Pintavesien vuotuinen keskilämpötila on noussut viime vuosikymmeninä Itämerellä noin puoli astetta per vuosikymmen.

Tuomi ja Kankaanpää totesivat kumpikin, että jääkannen hupeneminen muuttaa talvimyrskyjen vaikutuksia lähimeremme veden sekoittumiseen.

– Kun jääpeite on pienentynyt, tuuli ja aallokko pääsevät talvellakin vaikuttamaan enemmän pinta- ja pohjaveden vesipatsaan sekoittumiseen myrskyjen aikana. Tämä nostaa ravinteita pohjasta ja lisää lämpimän vuodenajan sinilevän kasvumahdollisuuksia, Kankaanpää luonnehti.

Saaristomerellä ja Selkämerellä hyvä happitilanne

Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla kävi nyt ilmi, että fosforipitoisuudet olivat nousseet kaikilla Suomen merialueilla. Perämerellä ne olivat mittaushistorian korkeimpia ja myös Selkämerellä poikkeuksellisen korkeita. Suomenlahdella fosforipitoisuudet olivat paikoittain lähellä ajankohdan ennätyksiä.

– Suomenlahden ravinnetilanteeseen vaikuttaa todennäköisesti enemmän Itämeren pääaltaalta tuleva veden vaihto kuin maalta tulevan fosfaattikuormituksen muutokset, Kankaanpää arvioi Syken tiedotteessa.

Suomen merialueilla happitilanne oli Arandan mittauksissa hyvä Saaristomerellä ja Selkämerellä joulu-tammikuun aikaan. Sen sijaan Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja läntisen Suomenlahden syväveden alueilla happiongelmat jatkuvat.

Suomenlahdella oli vähemmän happea pohjan läheisessä vedessä kuin viime vuonna samaan aikaan. Suomenlahden läntisellä merialueella pohjan lähellä vesi oli yhä hapetonta ja paikoittain siellä oli myrkyllistä rikkivetyä.

Syken hallinnoiman Arandan matka tehtiin 17.–29. tammikuuta. Aranda tekee nykyisin Itämerelle neljä seurantamatkaa kunakin vuonna.