Etätöihin jääminen on tuonut monelle niska- ja hartiavaivoja

Koronapandemian aikana etätyöntekijöistä on tullut uusi, merkittävä asiakasryhmä fysioterapeutin työterveysvastaanotolla. Terveystalon työfysioterapeutin Sari Salomaan mukaan ilmiön taustalla ovat etenkin työergonomiassa tapahtuneet muutokset. Kotioloissa ei ole välttämättä esimerkiksi laadukasta työtuolia tai sähkötyöpöytää, jotta töitä saisi tehtyä välillä myös seisten.

– Etätyöntekijöissä tuntuu olevan paljon kahta ääripäätä: niitä, jotka työn imu vie mennessään ja joilla jäävät tauot pitämättä, sekä toisaalta niitä, jotka saavat kotioloissa tauotettua työtään entistä paremmin ja joiden oireet ovat voineet tätä kautta jopa vähentyä, Salomaa kuvailee.

Mehiläisen vastaava työfysioterapeutti Maria Paananen kertoo, että pandemia-aikana niska- ja hartiaoireiden taustalta on löytynyt yhä useammin myös vähentynyt lihaskuntoharjoittelu. Pandemiasta johtuvien rajoitusten takia moni on saanut käytyä kuntosalilla selvästi aiempaa vähemmän, ja osa on lopettanut kuntosalitreenaamisen kokonaan.

Paanasen mukaan niska- ja hartiaseudun vaivojen kannalta juuri lihaskuntoharjoittelu on usein hyödyllisintä, sillä heikko lihasvoima ylävartalon alueella altistaa oireilulle. Jotkut ovat korvanneet lihaskuntoharjoittelua kestävyysliikunnalla, mutta etenkin osalla etätyöntekijöistä liikunta on voinut loppua lähes kokonaan esimerkiksi työmatkojen jäätyä pois.

Paananen huomauttaa, että paras hoito niska- ja hartiavaivoihin on niiden ennaltaehkäisy.

– Oli sitten työpaikalla tai etätyöpisteellä, tärkeintä on ylläpitää liikettä ja vaihdella usein työasentoja. Taukojen yhteydessä on hyvä tilaisuus tehdä lyhyt happihyppely tai taukojumppa, joka parantaa verenkiertoa ja nostaa vireystilaa.

Naisilla eniten kipuja

Niska- ja hartiaseudun vaivat ovat yleisiä työikäisillä. Niskan jännitysoireita on jossakin vaiheessa elämää lähes jokaisella, ja kivuista kärsii noin kolmasosa 30–50-vuotiaista suomalaisista. Salomaan mukaan kivut ovat hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä.

– Työikäisten niska- ja hartiaseudun ongelmien taustalla korostuvat tietyt työnkuvat: paljon istumista sisältävä näyttöpäätetyö sekä fyysinen työ, jossa on paljon esimerkiksi raskaita nostoja, hankalia työasentoja, toistoliikkeitä tai jatkuvaa käsien koholla pitämistä, Salomaa kertoo.

Elämäntapoihin liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa ylipaino ja liikunnan vähäisyys.

Syy voi olla myös stressi

Salomaan mukaan niska- ja hartiaseudun jännitys- ja kiputilojen taustalta voi paljastua myös psykososiaalisia syitä. Esimerkiksi stressi saattaa tuntua jännittyneisyytenä tai kipuna niskassa.

– Stressi voi estää rentoutumisen, jolloin jännitystilat hiljalleen pahentuvat ja helposti myös pitkittyvät. Tämän takia on erittäin tärkeää, että ammattilaiset kartoittavat kokonaisvaltaisesti jännitys- ja kiputilojen taustat.

Paananen ohjeistaa hakemaan niska- ja hartiaseudun kipuihin apua ajoissa esimerkiksi työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta. Pitkittyessään oireet voivat kroonistua.

Paanasen mukaan suurimmalla osalla niska- ja hartiaoireet ovat ohimeneviä ja melko helposti hoidettavissa. Arviolta noin kuudella prosentilla potilaista oireet kuitenkin kroonistuvat.

Apua voi saada etänäkin

Tyypillisiä ensioireita ovat niskan tai hartioiden kireys tai väsymys. Oireiden pitkittyessä kuvaan astuu myös polttava tunne tai jopa leposärky. Selvästi harvinaisempaa on hermosärky, joka voi säteillä myös käsiin.

Hermosäryn syyt on aina hyvä selvittää lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla, sanoo Paananen.

Niska- ja hartiaseudun jännitystiloihin liittyy usein myös päänsärkyä. Joskus hartiaseudun oireilu voi johtaa myös esimerkiksi olkapäävaivoihin.

Salomaa ohjeistaa hakemaan apua viimeistään siinä vaiheessa, kun vaivat häiritsevät työntekoa eivätkä omat keinot – kuten liikunnan lisääminen, työasentojen vaihtelu ja työn tauottaminen – enää riitä.

– Fysioterapiassa etsitään alue, josta oireet ovat peräisin, minkä jälkeen tätä aluetta lähdetään hoitamaan ja vahvistamaan sopivilla harjoitteilla.

Osalle fysioterapeutin asiakkaista riittää kertakäynti. Jos oireet ovat hankalampia, potilas voi hyötyä useammasta seurantakäynnistä.

Salomaan mukaan niska- ja hartiaseudun kipujen taustalta löytyy äärimmäisen harvoin mitään vakavaa. Siksi esimerkiksi alueen röntgenkuvaamiselle ei ole yleensä tarvetta, vaikka oireet olisivat pitkittyneitäkin.

Salomaa kertoo, että fysioterapeutit ovat pitäneet pandemian aikana entistä enemmän myös etävastaanottoja.

– Työfysioterapeuttien työhön kuuluu usein työpaikkakäyntejä, joilla autetaan ergonomisissa ratkaisuissa, mutta yhtä lailla fysioterapeutti voi auttaa myös etätyöpisteen ergonomian parantamisessa videon välityksellä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka