Työhyvinvointi on heikentynyt edelleen opetusalalla koronapandemian aikana, ilmenee Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) tuoreesta työolobarometristä.
Vuoden 2021 kyselytuloksissa 60 prosenttia vastaajista sanoo kokevansa, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019.
Työpaikalla koetun väkivallan kohteeksi oli joutunut 13 prosenttia vastaajista. Väkivallan määrä kasvoi kolme prosenttiyksikköä kahden vuoden takaiseen verrattuna.
Vakavaa tai epäasiallista kohtelua tai kiusaamista oli kokenut keskimäärin 30 prosenttia vastaajista. Vakavan ja toistuvan epäasiallisen kohtelun kokemus kasvoi viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Ammattijärjestön jäsenille lähetettyyn kyselyyn vastasi marras-joulukuussa yhteensä lähes 1 300 kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan opettajaa, päiväkodinjohtajaa, rehtoria ja esihenkilöä varhaiskasvatuksesta yliopistoon.
OAJ on toteuttanut työolobarometrin kahden vuoden välein vuodesta 2013 lähtien.
"Tilanne on kestämättömällä tasolla"
Vastanneista 69 prosenttia oli erittäin tai melko usein tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisellä kerralla. Vastanneista opettajista noin puolet ja esimiehistä 40 prosenttia teki töitä viikonloppuisin.
– Tulokset kuvaavat sitä valitettavaa muutosta, joka kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalalla on käynnissä. Työnkuva on epäselkeä, työssä on paljon keskeytyksiä ja toki myös jo lähes pari vuotta kestänyt koronapandemia aiheuttaa haasteita työn tekemiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi tiedotteessa.
– Tilanne on monen ammattilaisen kohdalla jo aivan kestämättömällä tasolla, mikä näkyy muun muassa opettajapulana erityisesti varhaiskasvatuksen opettajissa, ammatillisissa opettajissa ja esimerkiksi matemaattisten aineiden opettajissa, Luukkainen lisäsi.
OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.
KT: Kaikki langat eivät ole työnantajien käsissä
Työnantajapuolella OAJ:n kyselystä todettiin keskiviikkona STT:lle, etteivät kaikki hyvinvoinnin osa-alueet ole työnantajien käsissä opetusalalla.
– Barometri on ihan uskottava, mutta muillakin aloilla koronankin takia on työstressiä ja trendi on ollut huonompaan suuntaan kuin edellisvuosina. Myös lainsäädännön ja sääntelyn muutokset sekä henkilöstöpula vaikuttavat osaltaan tuloksiin, sanoi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) neuvottelupäällikkö Hannu Freund STT:lle.
– Varhaiskasvatuksessa koulutusta ei ole lisätty. Vaatisi hirveän määrän lisäkoulutusta, eikä se ole toteutunut. Henkilöstö vaihtuu koko ajan ja se näkyy päiväkodeissa, hän lisäsi.
Freundin mukaan myöskin työaikajärjestelmä opetusalalla on poikkeuksellinen.
– Opetusalalla työaikajärjestelmä ei tunne normaalia viikkotyöaikaa, jonka yli ei voi mennä. Esimies tai rehtori ei pysty hallitsemaan tai rajoittamaan työmäärää. Monet opettajat ovat hyvin tunnollisia, ja he vain tekevät ja tekevät. Työnantajalla ei ole riittäviä välineitä vaikuttamaan siihen, kuinka paljon opettaja tekee töitä, hän sanoi.