Valtaosa lukuvuosimaksuista hyvitetään takaisin apurahoina – vain kaksi yliopistoa näkee järjestelyssä taloudellista hyötyä, amk:t myönteisempiä

Kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista jakaa suomalaisia korkeakouluja, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta raportista.

Oppilaitoksille tehdyn kyselyn mukaan 16 korkeakoulua kokee maksujen käyttöönoton taloudellisesti kannattavaksi, kun taas 15 korkeakoulua on päinvastaista mieltä. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat maksuihin yliopistoja positiivisemmin.

Raportin mukaan korkeakoulut saivat maksuista bruttotuloja lähes 43 miljoonaa euroa lukuvuonna 2019–2020. Summasta kaksi kolmasosaa kuitenkin kuluu näitä maksuja varten myönnettäviin helpotuksiin. Kaikissa Suomen yliopistoissa vähintään puolet bruttotuloista kului vapautuksiin ja apurahoihin.

Yliopistoista ainoastaan Helsingin ja Oulun yliopistot pitivät maksuja taloudellisesti kannattavina. Sen sijaan Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Lapin yliopistot, LUT- ja Aalto-yliopistot sekä ruotsinkieliset Hanken ja Åbo Akademi kertoivat käyttävänsä vähintään 75 prosenttia bruttotuotoista vapautuksiin ja apurahoihin. Myös Oulun yliopisto kuului tähän joukkoon.

Vapautusten ja apurahojen jälkeen bruttotuotto on noin 14 miljoonaa euroa. Erittely ei sisällä muita kuluja, sillä raportin mukaan on vaikea eritellä, mitkä kulut esimerkiksi markkinoinnissa, hallinnoinnissa ja ict-järjestelmien kehittämisessä liittyvät suoraan maksujen käyttöönottoon.

Lisäksi korkeakoulut painottivat sitä, ettei järjestelmän kannattavuutta voi tarkastella pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

– On otettava myös huomioon, miten maksut vaikuttavat maakuvaan, millaisia opiskelijoita tänne saadaan sekä kuinka opiskelijat integroituvat Suomeen, raportissa kerrotaan.

Korkeakoulujen on pitänyt periä lukuvuosimaksuja EU:n tai Etan ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta syksystä 2017 alkaen. Euroopan talousalueeseen Etaan kuuluvat EU-maiden ohella Norja, Islanti ja Liechtenstein. Maksut vaihtelevat 4 000 ja 18 000 euron välillä.

Yliopistot korostavat laatua

Ministeriön saamista vastauksista huolimatta yliopistot eivät ole yhteisesti keskustelleet nimenomaisesti maksujen taloudellisesta kannattavuudesta, kertoo Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko.

Risikko ei vetäisi vastauksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hän huomauttaa, että eri koulutusalat ovat kustannuksiltaan erilaisia ja eri korkeakoulut käyttävät maksuja eri tavoilla.

– Meille on tärkeintä, että saamme parhaat opiskelijat ja Suomelle on tärkeintä saada parhaat osaajat. Se ei ole nollasummapeliä Suomen sisällä, vaan kilpailu on globaalia, Risikko sanoo STT:lle.

Risikko kiinnittää huomiota raportin tavoitteisiin lisätä suomalaisten korkeakoulujen houkuttelevuutta. Ne ovat itse osallistuneet laatimaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitetta, jonka mukaan kansainvälisten opiskelijoiden määrä pitäisi kolminkertaistaa. Samalla 75 prosenttia opiskelijoista pitäisi työllistyä Suomeen valmistumisen jälkeen.

Vuonna 2020 Suomen korkeakouluissa aloitti vajaat 6 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä noin puolet oli maksuvelvollisia.

– Suomalaiset yliopistot kaiken kaikkiaan kilpailevat opetuksen laadulla ja sillä, että opinnot ovat työelämän kannalta relevantteja. Kilpailemme ennen kaikkea sillä, että meillä on vetovoimaisia yhteisöjä ja teemme korkeatasoista tutkimusta.

Toiminnanjohtaja toivoo vetoapua valtiolta sekä työ- ja elinkeinoelämältä. Huolta on herättänyt valmistuneiden mahdollisuudet jäädä Suomeen tutkinnon jälkeen ja yritysten halu rekrytoida heitä.

Hallitus jätti joulukuussa eduskunnalle esityksen, jonka myötä ulkomaalainen opiskelija saisi oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi. Myös opintojen jälkeistä niin sanottua työnhakulupaa on tarkoitus pidentää, minkä toivotaan parantavan valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden jäämistä ja työllistymistä Suomeen.

Maahantulossa ongelmia

Ammattikorkeakouluissa maksut on lähtökohtaisesti koettu hyväksi asiaksi, vahvistaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Mielityinen huomauttaa, että amk-tutkinnot ovat opiskelijalle keskimäärin halvempia kuin yliopistotutkinnot. Siitä huolimatta hänen mukaansa on kiinnostavaa, että ammattikorkeakouluissa on pystytty pitämään kiinni siitä, ettei maksuja palauteta.

– Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa ei näytä siltä, että kansallisessa rahoituksessa korkeakoulutuksen osuus kasvaisi, mutta samalla paineet ja tehtävät kasvavat.

Opiskelijamäärien nostoa koskevien tavoitteiden kanssa ristiriidassa on, että maksujen käyttöönoton jälkeen EU-/Eta-alueen ulkopuolisten kansalaisten osuus ulkomaalaisista opiskelijoista on laskenut.

– Tavoitteen toteuttamisessa opetus- ja kulttuuriministeriön pääpaino on ehdottomasti siellä. Meidän on huomattavasti vaikeampi kilpailla EU-maiden kansalaisista, Mielityinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kahtena viime vuosina myös koronapandemia on voinut vaikuttaa saapuneiden opiskelijoiden määrään. Korkeakoulujen markkinointia ovat puolestaan vaikeuttaneet sopeutustoimet.

Kaikkien turhautunein Mielityinen onkin valtion omaan toimintaan, jossa resurssit eivät kasva tavoitteiden tahdissa. Lisäksi hän syyttää Maahanmuuttovirasto Migriä siitä, että sen toiminta ei elä poliittisten tavoitteiden mukana.

– Meillä on koko ajan tapauksia, joissa lukukausimaksut pyörivät, mutta opiskelijat eivät pääse maahan. On ihan turha käskeä rekrytoimaan ulkomailta niin kauan kuin maahantulo ei toimi tai työnantajat eivät työllistä.

EU painottuu aiempaa enemmän

Maksujen käyttöönotto herätti etukäteen huolta Suomen houkuttelevuudesta hakukohteena.

Lukuvuosimaksujen käyttöönottoa seurannut työryhmä toteaa loppuraportissaan, ettei maksujen käyttöönotolla ole ollut pitkäaikaisia haittavaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Ministeriö mainitsee, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä putosi vuoden 2016 jälkeen, mutta on nyt ylittänyt maksujen käyttöönottoa edeltävän tason.

Raportista tosin selviää, että EU- ja Eta-alueen kansalaisten osuus uusista ulkomaalaisista opiskelijoista on aiempaa korkeampi. Vuonna 2016 EU-/Eta-alueelta oli kotoisin tasan joka kuudes uusi ulkomaalainen opiskelija. Vuonna 2020 noin joka neljäs perustutkinto-opiskelija oli tältä alueelta.

Raportin mukaan Suomen korkeakouluissa vuonna 2019 aloittaneista ulkomaalaisista oli eniten Venäjän, Vietnamin ja Kiinan kansalaisia. Kaikkien määrä väheni selvästi vuodesta 2016: vietnamilaisten määrä väheni yli puoleen maksuja edeltävästä tasosta.

Kärkiviisikon seuraavista maista, Bangladeshista ja Intiasta, hakijamäärät sen sijaan kasvoivat selvästi. Myös tyypillisimmät EU-maat Saksa ja Viro olivat aiempaa suosittuja lähtömaita.

Raportissa huomautetaan, etteivät maksu- tai apurahakäytännöt ole vielä vakiintuneet, ja niihin tehdään eri korkeakouluissa erilaisia muutoksia.

– Järjestelmää on vaikea kommunikoida selkeästi, mikä voi häiritä esimerkiksi kansainvälisessä markkinoinnissa, työryhmä kirjoittaa.

Lukukausimaksuihin myönteisesti suhtautuvat perustelivat kantaansa niistä saatavilla tuloilla. Kielteisesti vastanneet puolestaan kiinnittivät huomiota maksujen aiheuttamaan työmäärään tai nostivat esille, etteivät tuotot riitä kattamaan kuluja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka