Teollisuuden uusien tilausten arvo nousi joulukuun aikana 19,2 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, kertoo Tilastokeskus. Koko vuoden ajalta arvo kasvoi 28,7 prosenttia.
Tilaukset ovat olleet kasvussa yhtä soittoa viime vuoden helmikuusta lähtien.
Myös teollisuustuotanto on kasvanut. Joulukuussa kausitasoitettu tuotanto kasvoi 3,1 prosenttia verrattuna marraskuuhun. Verrattuna vuoden 2020 joulukuuhun työpäiväkorjattu tuotanto oli 11,5 prosenttia suurempi.
Joulukuussa tilausten arvo kasvoi ripeimmin paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa. Siellä tilausten arvo oli 35,6 prosenttia edellisvuotta suurempi. Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 17,3 prosenttia ja kemianteollisuudessa 8,4 prosenttia.
Koko vuoden tasolla metalliteollisuuden tilausten arvo kasvoi 33,5 prosenttia, paperi- ja kartonkiteollisuudessa 26,6 prosenttia.
Kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi joulukuussa kaikilla toimialoilla verrattuna marraskuuhun. Koko vuoden aikana eniten kasvua oli metsäteollisuudessa (14,6 prosenttia) ja metalliteollisuudessa (13,6 prosenttia). Vain kaivostoiminnassa ja louhinnassa tuotanto jäi pienemmäksi laskien 0,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Hyvä vuosi teollisuudelle
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki totesi kommentissaan, että etenkin tuotantoluvut kertovat Suomen teollisuuden pysyneen varsin hyvässä vireessä. Uusien tilauksien virta ei ole aivan yhtä rohkaiseva sillä se perustuu lähinnä hintojen nousuun, mutta EK:n luottamuskyselyn perusteella tilauskanta on silti hyvällä tasolla.
– Suomalaisten vientiyritysten päämarkkinoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat pysyneet edelleen kasvulukemissa ja talouksien elpymisen odotetaan jatkuvan 2022, mikä tuo lisää tilauksia, Kuoppamäki toteaa.
Talouskasvu nojaa alkuvuoden jälkeen teollisuutta enemmän palvelusektoriin, sillä yhteiskunnan avautuminen ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa tekevät patoutuneen kulutuskysynnän nousun mahdolliseksi.
– Vuoden aikana käytävät palkkaneuvottelut vaikuttavat omalta osaltaan sekä kotimaisen ostovoiman kehitykseen että vientiyritysten kustannuskilpailukykyyn, joten niiden asettaminen oikealle tasolle on tärkeässä roolissa myös teollisuuden näkymille, Kuoppamäki sanoo.
Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomauttaa katsauksessaan, että komealta kuulostava tilauskasvu kertoo hintojen noususta, sillä teollisuuden tuottajahinnat nousivat joulukuussa 23,3 prosenttia.
– Hintamuutoksista putsattu tilausten volyymi siis käytännössä laski kohtalaisen selvästi, Appelqvist toteaa.
Kokonaisuudessaan viime vuosi oli silti teollisuuden tilausten osalta jopa erinomainen. Tuotanto on ollut vahvaa.
– Tuotannon vahva kehitys kertoo myös ilosanomaa siitä, että kovin laaja-alaisia tuotantohäiriöitä ei kotimaassa edelleenkään kohdattu pitkään jatkuneista komponenttien ja materiaalien saatavuusongelmista huolimatta, Appelqvist arvioi.
Teollisuuden tuotanto on viimeksi ollut korkeammalla tasolla lokakuussa 2008, ennen kuin finanssikriisi iski Suomeen. Loppuvuoden kirin ansiosta teollisuuden tuotantomäärät ovat nousseet noin 5 prosenttia koronakriisin alkua edeltäneeltä tasolta.