Ruotsissa joukkokokoontumiset, kulttuuri- ja urheilutapahtumat sekä muut suuret tilaisuudet ovat jälleen huomisesta lähtien sallittuja, kun maa purkaa koronarajoituksiaan. Hallitus ilmoitti asiasta viime viikolla perustellen purkua hyvällä rokotuskattavuudella ja lievemmällä taudilla, jonka vallitsevaksi noussut omikronmuunnos keskimäärin aiheuttaa.
Iltayhdeltätoista sulkeneet ravintolat voivat keskiviikosta lähtien palata normaaleihin aukioloaikoihin, eikä seurueiden kokoa tarvitse rajoittaa kahdeksaan. Asiakasmäärien rajoitukset poistuvat myös kaupoista, eikä julkisessa liikenteessä tarvitse käyttää maskeja.
Ruotsin kansanterveysvirasto täydensi eilen toimenpiteiden kokonaisuutta suosituksella, jonka mukaan koronaoireisia ei enää kehoteta hakeutumaan koronatestiin. Kansanterveysviraston johtajan Karin Tegmark Wisellin mukaan testaamisen kustannukset ja hyöty eivät enää kohtaa.
– Testaamisen jatkaminen maksaisi noin puoli miljardia kruunua (noin 48 miljoonaa euroa) viikossa, Tegmark Wisell sanoi Ruotsin televisiossa .
Sairastuneita ja oireilevia kehotetaan toki edelleen pysymään kotona sekä rokottamattomia välttämään suuria väkijoukkoja tai tapahtumia sisätiloissa. Testaus ja tartunnanjäljitys kohdistetaan jatkossa sairaan- ja vanhustenhoidon työntekijöihin sekä asiakkaisiin.
12 vuotta täyttäneestä väestöstä Ruotsissa on nyt rokotettu noin 84 prosenttia kahdella rokoteannoksella. Kolmella annoksella on rokotettu hieman yli puolet 18 vuotta täyttäneestä väestöstä. Ruotsi on mennyt myös rokotuksissa monista muista maista poikkeavalle linjalle eikä suosittele rokotuksia 5–11-vuotiaille, ellei lapsi kuulu johonkin riskiryhmään.
Pääministeri Magdalena Andersson muistutti rajoitusten poistamisesta ilmoittaessaan, ettei pandemia ole vielä ohi ja uusia virusmuunnoksia voi ilmaantua. Varmaa on myös se, että koronapandemian hoidon jälkipyykki jatkuu Ruotsissa.
Selvitys: Vanhusten suojelussa epäonnistuttiin
Ruotsissa on kirjattu tähän mennessä reilut 16 100 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyvää kuolemantapausta. Euroopan mittakaavassa maa on selvinnyt tässä suhteessa paremmin kuin monet tiukkoja koronasulkuja asettaneet valtiot, kuten Ranska.
Pohjoismaisiin naapureihinsa verrattuna Ruotsi erottuu kuitenkin synkkänä poikkeuksena. Esimerkiksi Suomessa koronavirukseen liitettyjä kuolemia on tähän mennessä kirjattu hieman yli 2 000 eli väkilukuun suhteutettuna vain alle neljäsosa Ruotsin vastaavasta luvusta. Norjassa kuolemia on suhteessa vieläkin vähemmän.
Ruotsin hallitus asetti kesäkuussa 2020 erityisen koronakomission arvioimaan toimia, joihin Ruotsissa on ryhdytty covid-19-taudin leviämisen estämiseksi. Komissio toteaa Ruotsin omaksuneen aiemmin samana keväänä muista maista poikkeavan linjan, joka perustui ensi sijassa kansalaisten vapaaehtoisuuteen eikä pakkoihin tai sulkuihin.
Oliko Ruotsin kansainvälistäkin huomiota herättänyt linja perusteltu, siihen komissio aikoo ottaa kantaa 25. helmikuuta julkistettavassa loppuraportissaan. Lehtien pääkirjoitussivuilla Ruotsin linjaa jälkiviisaasti sekä kehutaan että moititaan . Koronakomission jo julkaisemat kaksi osaraporttia eivät ole hallituksen kannalta kovin mairittelevia.
Joulukuussa 2020 koronakomissio totesi Ruotsin viranomaisten epäonnistuneen tavoitteessaan suojella vanhuksia tartunnoilta erityisesti hoivakodeissa. Komission mukaan vanhustenhuolto oli suurelta osin valmistautumaton kohtaamaan pandemian ja hoivakotien henkilöstö jäi hyvin yksin kriisitilanteessa.
Tegnell on ollut epidemian kasvot
Toisessa osaraportissa lokakuussa 2021 koronakomissio totesi, että Ruotsin yleinen varautuminen pandemiaan oli ollut riittämätöntä ja maa oli ollut koronatoimissaan myöhässä. Komissio arvosteli päättäjiä ja viranomaisia myös siitä, että tartunnanjäljityksen aloittaminen vei niin kauan. Ruotsin tartuntatautien torjuntaa koskeva lainsäädäntö oli komission mukaan myös riittämätöntä vakavan epidemian tai pandemian puhjetessa.
Ruotsin koronapolitiikka henkilöityi alusta saakka voimakkaasti valtionepidemiologi Anders Tegnelliin, joka vaikuttaa yhä olevan yksille sankari ja toisille roisto. Tegnell itse totesi viime viikolla, että pandemia ei ole missään tapauksessa ohi, mutta se näyttää nyt siirtyneen uuteen, vaarattomampaan vaiheeseen, vaikka tartuntoja on yhä paljon.
– Huono puoli on se, että meillä on nyt rajoitetummat mahdollisuudet ja indikaattorit testauksessa, Tegnell sanoi uutistoimisto TT:n haastattelussa.
Rutiiniksi muodostuneet viranomaisten yhteiset koronatiedotustilaisuudet saattavat tätä menoa loppua lähiaikoina, mikä ei tunnu Tegnelliä harmittavan.
– On aika paljon muuta, mitä olisimme voineet puuhata (lehdistötilaisuuksien aikana), se täytyy myöntää, hän sanoo.
Rajoitusten poistumisesta huolimatta joitain parissa vuodessa opittuja käyttäytymismalleja voi jäädä pysyviksi, jopa periruotsalaisina pidetyissä tavoissa.
– Emme ehkä halaa yhtä paljon kuin ennen, arvioi psykologi Björn Hedensjö SVT:lle .
- - -
Lähteet: SVT, TT, Ruotsin koronakomissio, Folkhälsomyndigheten, Worldometer