Lue tästä sanasta sanaan presidentin puhe valtiopäivien avajaisissa

Lue tästä sanasta sanaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona:

Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Elämme maailman onnellisimmaksi sanotussa maassa. Paljon täällä onkin hyvin. Tämä on hyvä aina joskus palauttaa mieleen. Kiitollisuus ei ole tunnettu erityisen suomalaisena hyveenä, mutta voimme paljosta kiittää hyvinvointimme rakentajia ja sen varjelijoita. Ajattelen, että siihen joukkoon kuuluvat kaikki suomalaiset.

Paljon on myös aina parannettavaa. Yhteiskunnan, vaikka kuinka vakaan, rakentaminen vaatii jatkuvaa aherrusta. Yhteisten saavutusten, vaikka kuinka juhlittujen, puolustaminen kysyy puolestaan jatkuvaa valppautta.

Aikamme ei tee tätä tehtävää helpoksi. Mutta se tekee tehtävän välttämättömäksi. Vakavia huolia on sekä kotimaassa että ulkomailla. Korona koettelee meitä edelleen. Ukrainan rajoilla sodan uhka kasvaa ja Venäjä haastaa Euroopan turvallisuuden perusteita. Ja näiden päivänpolttavien ongelmien taustalla ihmiskunnan yhteiset uhat ja haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, jäävät vaille riittävää huomiota.

Olemme kaikki vastuunalaisia näiden haasteiden edessä. Keskeisesti me, joille on päätösten tekeminen uskottu. Mutta kukin meistä on tekijä, kuka suuremmassa, kuka pienemmässä, kaikki mahdollisuuksiensa mukaan. Onhan niin, että maan kunto ja kyky versovat sen kansasta. Väliin on myös hyvä vaihtaa mittakaavaa: keskittyä juuri omien oikeuksien sijasta pohtimaan yhteisiä oikeuksia.

Aluevaalit osoittivat todeksi huolet alhaisesta äänestysvilkkaudesta. Hätäisimmät ovat halunneet nähdä tuloksessa suomalaisen demokratian kriisin. Parempi kuvaus ehkä olisi: alku aina hankalaa. Eivätkä olosuhteet olleet helpot ehdokkaille eivätkä äänestäjille, kun koronapandemia jälleen kiristi otettaan.

Nyt valitut aluevaltuutetut aloittavat työn uusien hyvinvointialueiden rakentamiseksi. Jos, ja toivottavasti kun, työ onnistuu, kasvaa hyvinvointi. Siellä missä hyvinvointi kasvaa, vahvistuu myös kansalaisten luottamus ja mielenkiinto yhteisiin asioihin. Juuri luottamuksen varaan yhteisö rakentuu. Uudet alueet ja nyt valitut valtuutetut on asetettu paljon vartijoiksi.

Viime kädessä vastuu on kuitenkin tässä salissa. Hyvinvointialueet ovat valtion rahoituksen varassa. Siitä päätätte te. Mutta rahaa tai vaurautta ei synny nappia tässä salissa painamalla. Suomi tarvitsee sekä talouden kasvua että julkisen talouden tasapainottamista. Yksi sote-uudistuksen lupauksista oli, että se auttaa jälkimmäisessä. Tätä siltä on myös lupa odottaa.

Geopolitiikan tilanne on muuttunut nopeasti. Venäjän joulukuussa esittämällä vaatimuslistalla ajetaan Euroopan turvallisuusrakenteen perusteellista muutosta.

Vaikka Suomeen ei kohdistukaan sotilaallista uhkaa, koskettaa tilanne syvästi myös meitä. Ukrainan rajoilla kasvava sotilaallinen jännite heijastuu koko Euroopan alueelle. Kukaan ei voi ummistaa tilanteelta silmiään. Tätä huomiota Venäjä myös hakee.

Venäjän ne vaatimukset, jotka horjuttavat Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita, on päättäväisesti torjuttu. Diplomatialla on kuitenkin yhä käyttöä. Ukrainan tilanteen osalta Normandia-keskustelut jatkuvat ja tähtäimenä edelleen on Minskin sopimuksen edistäminen. Myös asevalvonnan ja riskien vähentämisen osalta neuvottelujen jatkamiseen löytynee aineksia.

Diplomatian ydin on löytää mahdollinen ratkaisu mahdottomaan tilanteeseen. Tätä meidän kaikkien on nyt tarmokkaasti haettava ja kaikin voimin edistettävä.

Jännitteiden lisääntymisestä huolimatta Suomen kansainvälinen asema on hyvä. Tämän ovat monet viimeaikaiset keskusteluni vahvistaneet. Olemme määrätietoisesti rakentaneet kumppanuuksia ja pitäneet yllä toimivia naapuruussuhteita. Näin teemme jatkossakin. Sitä tarkoitan ulkopoliittisen linjamme vakaudella.

Tässä tilanteessa Suomen ensimmäinen ja tärkein puolustuslinja kulkee maamme rajojen sisällä – ja täällä asuvien ihmisten korvien välissä. On osattava luottaa toinen toisiimme. Siihen, että kukin tekee osansa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Sekä kansainväliseen politiikkaan että kotimaiseen demokratiaan kuuluvat eriävät mielipiteet ja kiivaskin väittely. Keskustelussa on edelleen syytä ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää saman asian toisin. Mutta asiat on ratkaistava. Se onnistuu vain pitämällä kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä.

Vaikka emme ole poikkeusoloissa, ovat olot kuitenkin monin tavoin poikkeukselliset. Viisas varautuu siihen, että poikkeuksellisuudesta voi tulla toistuva kokemus.

Viime vuosina turvallisuusympäristössä on nähty uusia ilmiöitä, jotka antavat aihetta valmiutemme tarkasteluun. Laajamittainen, vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoima maahantulo on tästä yksi esimerkki.

Olen jo aiemmin kantanut huolta siitä, että turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa. Puhutaanpa hybridistä tai muusta laaja-alaisesta vaikuttamisesta, haaste Suomelle on selvä. Ennakointia ja valppautta kysytään myös lainsäädäntötyössä. Tuudittautuminen vanhaan voi tehdä meistä houkuttelevan kohteen monenlaiselle vaikuttamiselle tai toiminnalle.

On merkillepantavaa, että ajassamme näkyy huomattavan paljon pyrkimystä suojautumiseen. Meille läheiset Pohjoismaat tehostavat kansalliseen turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöään ja kehittävät yhteiskunnan kestävyyttä. On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.

Vihdoin käynnistynyt, parlamentaarisessa yhteistyössä tehtävä valmiuslain uudistustyö on tässä ajassa tarpeellinen aloite. Maailma tapahtumineen ei kuitenkaan välttämättä odota, että saamme valmiutemme ja lakimme kaikessa rauhassa kuntoon. Kaikissa asioissa ei ole viisautta kiiruhtaa hitaasti.

Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,

Olen tänään muistuttanut siitä poikkeuksellisen painavasta vastuusta, joka meihin kaikkiin näinä aikoina kohdistuu. Haluan samalla kuitenkin myös kiittää suomalaisia niistä uhrauksista, joita kuluneet kaksi vuotta ovat meiltä kaikilta vaatineet.

Haluan lisäksi kiittää koko eduskuntaa siitä suuresta työstä, jota olette kuluneen vuoden aikana tehneet. Eduskunta on tarvittaessa kokoontunut ylimääräisiin istuntoihin ja se on pitänyt yllä valmiutta säätää nopeasti lakeja, joilla koronaepidemiaa on hoidettu ja muihin uusiin tilanteisiin on reagoitu. Myös eduskunnan puhemiehistö on hoitanut tonttiaan puhemies Vehviläisen johdolla kunnioitettavasti.

Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen hyväksi. Julistan vuoden 2022 valtiopäivät avatuiksi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka