Hollannin tasaisella maaseudulla Corne de Rooij silittää kaihoisasti vasikoidensa turpia miettien, kuinka kauan hän pystyy vielä pitämään karjaa.
Karjankasvatus on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista Hollannissa, jossa ilmastonmuutoksen uhka vaikuttaa maatalouteen.
– Tämä on intohimoni ja elämäni, 53-vuotias mies sanoo eteläisessä Hollannissa, jossa hän kasvattaa vasikoita ja kanoja.
– On kova paikka, jos meidän pitää lopettaa niiden kasvattaminen.
Hollannin hallitus on antanut maataloudessa työskenteleville kaksi vaihtoehtoa: joko heidän tulee tehdä tiloistaan ilmastoystävällisempiä tai vaihtaa alaa.
Uusi hallitus haluaa satsata vuoteen 2035 mennessä 25 miljardia euroa maatalouden muuttamiseksi kestävämmäksi.
Hollanti on yksi maailman suurimmista maataloustuotteiden viejistä. Pienessä, tiheästi asutussa 17,5 miljoonan asukkaan maassa on myös pinta-alaan nähden paljon eläimiä: lähes neljä miljoonaa nautaa, 12 miljoonaa sikaa ja 100 miljoonaa kanaa.
Tila onkin käymässä Hollannissa vähiin, etenkin, jos maassa halutaan panostaa liian moneen asiaan yhtä aikaa: jatkaa maataloustuotantoa, keskittyä kukkatuotantoon, pyörittää yhtä Euroopan suurimmista lentokentistä, ylläpitää tiheää tieverkostoa, tarjota asuntoja – ja suojella luontoa.
Epävarmuutta ilmassa
Hollannin hallitus pyrkii auttamaan maanviljelijöitä monipuolistamaan liiketoimintaansa, kouluttautumaan uudelleen, luomaan uutta tai jopa muuttamaan, jos heidän tilansa on lähellä luonnonsuojelualuetta.
Hallitus on varoittanut, että se saattaa pakkolunastaa maata vastahakoisilta toimijoilta.
Pääministeri Mark Rutten uusi koalitio ei erityisesti mainitse karjakokojen vähentämistä, mutta sitä on harkittu pitkään ja se on herättänyt paljon kritiikkiä maataloudessa.
Rielin kylässä lähellä Belgian rajaa asuva de Rooij sanoo, että maataloudessa moni on jo vuosia kokenut itsensä syrjään jätetyksi. Hänestä ilmassa on paljon epävarmuutta. Maanviljelijät ja karjankasvattajat kohtaavat jatkuvasti uusia sääntöjä, joista voi syntyä valtavia kustannuksia, hän kertoo.
De Rooij näkee, että maataloudesta on tullut syntipukki, jota Hollannin hallitus osoittaa sormellaan, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.
Hän sanoo, että maataloustuottajille tulisi sen sijaan antaa aikaa, rahaa ja selkeät tavoitteet.
"Siirtymä tehtävä mahdolliseksi"
Keskeisen hollantilaisen maatalousliitto LTO:n mukaan on oikein, että hallitus satsaa miljardeja euroja, jotta alasta saataisiin kestävämpi.
LTO kuitenkin arvostelee hallitusta siitä, että rahoitusta on varattu enemmän alasta luopuville viljelijöille ja kasvattajille kuin niille, jotka tarvitsisivat kannustimia alalla jatkamiseen.
– Maanviljelijät näkevät ilmastonmuutoksen, he tietävät, mitä heidän on tehtävä, ja he haluavat tehdä sen. Sillä on kuitenkin hintansa, LTO:n puheenjohtaja Sjaak van der Tak sanoo uutistoimisto AFP:lle.
– Olemme lähtökuopissa, mutta yhteiskunnan ja politiikan on tehtävä tämä siirtymä mahdolliseksi.