Bidenin ensimmäisestä vuodesta tuli vauhdikkaan alun jälkeen hankala – presidentin päänsärkyinä ovat inflaatio ja senaattori Manchin

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin torstaina täyteen tuleva ensimmäinen vuosi Valkoisessa talossa ei ole ollut helppo – mutta sitä harva odottikaan. Bidenin kannalta suurin uhkakuva on se, että tämän paremmaksi asiat eivät hänen kannaltaan enää muutu.

Presidentin poliittinen pääoma on yleensä suurimmillaan virkakauden alussa. Näin oli myös Bidenilla, joka aloitti vauhdikkaasti viemällä kongressiin tukun jättimäisiä lakipaketteja.

Kaksi niistä hän on saanut runnottua kongressin läpi, mutta nyt näyttää hyvin epävarmalta, tuleeko Bidenille enää poliittisia voittoja ennen ensi syksyn välivaaleja. Ja välivaalien myötä Bidenin poliittinen pääoma saattaa kuihtua entisestään.

– Siinä lähdettiin korkealta liikkeelle ja sitten on ollut oikeastaan alamäkeä koko matka. Tällä hetkellä ei mene kovin vahvasti, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich luonnehtii Bidenin ensimmäistä vuotta.

– Ehkä se alku meni jopa paremmin kuin olisi ajateltu, ja taas viime aikoina on ollut ehkä suurempiakin umpisolmuja kuin olisi voinut ajatella.

Bidenin yksi keskeinen lupaus oli yhdistää jakautunutta kansaa. Hän on pitänyt teemaa esillä, mutta Ulkopoliittisen instituutin vierailevan vanhemman tutkijan Anna Kronlundin mukaan se on jäänyt paljolti sanahelinän tasolle.

– Hankalaahan se on käytännössä, kun on aika vähän politiikkakysymyksiä, mistä löytää niitä yhteisiä arvoja tai intressejä, Kronlund sanoo.

Huomio ollut demokraattien riitelyssä

Asiantuntijoiden mukaan ei ole yllättävää, että Bidenilla on ollut hankalaa. Vaikka demokraateilla on ollut enemmistöt kongressissa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa, on etenkin senaatin enemmistö niin äärimmäisen niukka, että suurten uudistusten läpisaaminen tiedettiin vaikeaksi.

Maaliskuussa Biden sai läpi pelkillä demokraattien äänillä massiivisen 1,9 biljoonan dollarin koronaelvytyspaketin. Toinen poliittinen voitto oli puoluerajat ylittävän infrastruktuuripaketin hyväksyminen, jolla pumpattiin 1,2 biljoonaa dollaria Yhdysvaltain rapistuvan infrastruktuurin kunnostamiseen. Senaatti hyväksyi lakipaketin jo elokuussa, mutta demokraattien sisäisten kiistojen vuoksi se meni läpi edustajainhuoneessa vasta marraskuussa.

– Huomio on ollut tosi paljon demokraattien sisäisissä faktioissa, koska eri faktioilla on eri näkemyksiä siitä, mikä on kiireellisintä saada läpi. Onhan tässä aika paljon painetta, kun tänä vuonna tulee välivaalit, eli aikaikkuna on jäänyt aika lyhyeksi, sanoo Kronlund.

– Normaalisti Yhdysvaltain presidentti taistelee sen kanssa, löydetäänkö toisesta puolueesta tukea. Biden on nyt joutunut tuskailemaan sen kanssa, että ei saa pidettyä edes omaa puoluettaan yhtenäisenä, von Gerich sanoo.

Manchin kantona kaskessa

Bidenin päänsärkynä ovat olleet maltilliset demokraattisenaattorit, Länsi-Virginian Joe Manchin ja Arizonan Kyrsten Sinema. Etenkin Manchin on ollut haluton tukemaan valtion menojen kasvattamista, ja koska demokraateilla on senaatissa niukin mahdollinen enemmistö, on Manchinilla ollut varaa pitää päänsä.

Samaan aikaan Bidenin on täytynyt pitää kasassa puolueen vasen siipi, joka ei halua tukea liian pitkälle vesitettyjä lakeja.

Manchinin vastustuksen myötä Bidenin ajama ja useimpien demokraattien tukema, muun muassa sosiaaliturvaa parantava ja ilmastotoimiin rahaa ohjaava Build Back Better -paketti on edelleen jumissa kongressissa.

Bidenin hallinto neuvottelee edelleen Manchinin kanssa saadakseen lain edes jossain muodossa läpi.

– Ainakin ambitiotaso on laskenut selkeästi. Jos sieltä joku versio saadaan läpi, se on selkeästi huonompi ja pienempi kuin mitä toivottiin vielä viime vuoden puolella, von Gerich uskoo.

Von Gerichin mielestä demokraattijohdon strategia Manchinin suhteen ei ansaitse kehuja.

– Pitkään oltiin vähän niin kuin silmät kiinni, että kyllä se linja kääntyy siitä. Jos sitä prosessiakin miettii, niin ei se ehkä ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ole mennyt. Siinä vaiheessa kun rummutettiin niitä isoimpia paketteja, ne olivat täysin epärealistisia.

Kongressissa jumittaa myös äänioikeuksia vahvistava lakiesitys Voting Rights Act. Sitä ei voi hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä, joten republikaanit pystyvät blokkaamaan sen jarrutuskeskustelulla (filibuster). Demokraatit ovat käyneet kiivasta keskustelua filibuster-säännön hyllyttämisestä, mutta muun muassa Manchin on vastustanut näin rajua muutosta senaatin toimintaan.

Ulkopolitiikassa paluu normaaliin

Monille yhdysvaltalaisille oleellisinta ei ole se, mitä Biden saa aikaan, vaan että Valkoisessa talossa on joku muu kuin Donald Trump. Odotuksena oli tietynlainen paluu normaaliin Trumpin skandaalien täyttämän kauden jälkeen.

– Siinä varmaan on jollakin tapaa onnistuttu. Hallinto toimii perinteisemmin kuin Trumpin kaudella, ja on sitouduttu taas tavalliseen yhdysvaltalaiseen rooliin ulkopolitiikassa, eli on liitytty keskeisiin instituutioihin takaisin, Kronlund sanoo.

Yhdysvallat on Bidenin alaisuudessa palannut siihen toisen maailmansodan jälkeisen jatkumoon, jossa kansainvälinen järjestelmä ja monenkeskisyyden arvot on tunnistettu. Biden palautti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen, Maailman terveysjärjestöön WHO:hon ja YK:n ihmisoikeusneuvostoon, ja parannellut suhteitaan liittolaisiinsa.

Ulkopolitiikassakaan ei ole ollut pelkkää myötätuulta. Vetäytyminen Afganistanista huipentui elokuussa kaoottisesti, ja Talebanin salamannopea valtaannousu näkyi myös Bidenin suosiolukemissa. Tämä siitä huolimatta, että valtaosa yhdysvaltalaisista oli jo vuosien ajan halunnut sotilaat kotiin Afganistanista.

– Ehkä käytännön toteutus ei nyt sitten kuitenkaan ollut ihan sellainen mikä olisi herättänyt onnistuneita reaktioita, vaikka tämä oli sellainen vaalilupaus jonka Biden onnistui pitämään, Kronlund toteaa.

Myös koronaviruspandemia on ollut Bidenin kannalta kaksijakoinen asia. Rokotusten ansiosta elämä palasi jo Yhdysvalloissa varsin normaaliksi kesällä, mutta delta- ja omikronmuunnosten myötä tilanne vaikeutui jälleen.

Inflaatio painaa äänestäjien mieltä

Bidenin suosiolukemat presidenttinä pysyttelivät ensimmäisten kuukausien ajan reilussa 50 prosentissa, mutta notkahtivat elokuussa, ja ovat olleet viime kuukausina 42–43 prosentin tienoilla. Bideniin tyytymättömiä on nyt noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin häneen tyytyväisiä.

Suhteellisen matala kannatus on yllättävää siihen nähden, että perinteisesti taloustilannetta on pidetty merkittävimpänä tekijänä Yhdysvaltain presidentin suosion kannalta. Ja useimpien indikaattoreiden perusteella Yhdysvaltain taloudella menee erittäin hyvin.

Osaltaan suosiolukemia selittää Kronlundin mukaan Yhdysvaltain syvä polarisaatio. Valtaosa republikaaneista olisi tyytymättömiä Bideniin, teki tämä mitä tahansa.

Taloudessakin on kuitenkin yksi merkittävä ongelma: inflaatio. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna Yhdysvalloissa seitsemän prosenttia, mikä on korkein taso sitten kesäkuun 1982.

– Vaikka nimellisesti palkat ovat kehittyneet tässä viimeisen vuoden aikana varsin hyvin, niin nyt kun inflaatio on noussut, reaalipalkat eivät olekaan pysyneet mukana. Se painaa kuluttajien mielialaa, von Gerich sanoo.

Inflaation vaikutusta pahentaa polttoaineen hinnannousu, joka jo ilman kokonaisinflaatiotakin on perinteisesti ärsyttänyt yhdysvaltalaisäänestäjiä. Von Gerichin mukaan inflaatiosta on tullut Bidenille huomattava ongelma.

– Siinä vaiheessa kun presidentti itse rupeaa puhumaan, että inflaatio on ongelma, kyllä se on siinä vaiheessa ollut jo ongelma.

Liikaa elvytystä

Korkean inflaation taustalla on monia syitä, mutta osaksi siitä voi von Gerichin mielestä syyttää ylisuurta koronaelvytyspakettia.

– Se oli ehkä ainakin jälkikäteen ajateltuna taloustilanteeseen nähden liian suuri, ja edesauttoi hintojen nousua, von Gerich näkee.

– Kun Euroopassa katsottiin, mitkä yritykset tarvitsevat tukea, Yhdysvalloissa lähetettiin shekkejä jokaiselle kotitaloudelle. Tavallaan ihan varmuuden vuoksi elvytettiin sitä kautta. Ihan riippumatta siitä kuka kärsii ja kuka ei, kaikki saivat sen tuen.

Vaikka inflaatiota yritetään nyt suitsia, näkyy vaikutus vasta jälkijunassa.

Edessä haastava vuosi

Jos Bidenin ensimmäiseen vuoteen on mahtunut sekä onnistumisia että epäonnistumisia, voivat onnistumiset olla jatkossa entistä enemmän kiven alla.

Marraskuussa häämöttävät välivaalit, ja perinteisesti vaalivuosi lamauttaa Yhdysvalloissa poliittista päätöksentekoa.

– Mitä lähemmäs välivaaleja mennään, sitä huonommat edellytykset Bidenilla on saada kongressissa yhtään mitään läpi, von Gerich muistuttaa.

Vaalien jälkeen voi olla vielä vaikeampaa. Presidentin puolue on perinteisesti ottanut takkiin välivaaleissa, ja gallupien perusteella on hyvin mahdollista, että demokraatit menettävät kongressissa enemmistön republikaaneille.

– Jos nyt näyttää haastavalta, niin tuskin tämä ainakaan helpommaksi muuttuu, von Gerich toteaa.

Hopeareunus pilvessä on se, että talouskasvu on edelleen vahvaa. Olosuhteet kasvulle voivat kuitenkin muuttua tänä vuonna haastavammiksi, kun inflaatiota yritetään suitsia kireämmällä rahapolitiikalla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka