Tutkimus: Elinkeinoelämästä tulee yliopistojen hallituksiin eniten ulkopuolisia jäseniä – viidennes heistä kuuluu Suomen suurituloisimpaan promilleen

Elinkeinoelämällä on suurin edustus Suomen yliopistojen hallitusten ulkopuolisista jäsenistä. Kymmenen viime vuoden aikana hallitusten ulkopuolisista jäsenistä kaksi viidesosaa on tullut elinkeinoelämästä. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen kentältä on tullut vain joka kahdeskymmenes ulkopuolinen jäsen.

Asia ilmenee Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa käytiin läpi 193 ulkopuolisen hallitusjäsenen taustat vuosilta 2010–2020.

Tutkimuksen mukaan julkista ja poliittista valtaa edustaa noin viidennes ulkopuolisista jäsenistä. Reilu neljännes taas tulee tiedeyhteisöstä ja erityisesti sen professorikunnasta. Järjestökentältä tulee hieman harvempi kuin joka kahdeskymmenes jäsen.

Lisäksi kaikista ulkopuolisista jäsenistä neljäsosa on istunut Suomen 500 suurimman yrityksen hallituksessa tällä vuosituhannella.

Ulkopuolisten jäsenten taustoja yliopistojen hallituksissa kartoitettiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Vuonna 2010 uusittu yliopistolaki edellyttää, että hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia yliopistoyhteisöjen ulkopuolisia jäseniä.

Suurituloisimmat yliedustettuna

Tutkimuksen mukaan ulkopuolisten jäsenten vahvistunut asema yliopistojen hallituksissa on siirtänyt valtaa etenkin elinkeinoelämälle ja erilaisten eliittien käsiin. Tämä uhkaa tutkimuksen toteuttaneen akatemiatutkija Hanna Kuuselan mukaan tieteen riippumattomuutta.

– Suomessa on perinteisesti ajateltu, että yliopistojen on hyvä pitää tiettyä etäisyyttä politiikkaan ja liike-elämään. Tieteen vapautta on vaalittu sillä, että eri intressiryhmät on pidetty etäällä yliopistojen päätöksenteosta, Kuusela toteaa.

– Hallitusjäsenistä tehty analyysi osoittaa, että tämä periaate on murtumassa. Yliopistot ovat toivottaneet tervetulleiksi suuryritysten johtajat ja johtavat poliitikot.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että ulkopuolisista hallitusjäsenistä 22 prosenttia kuuluu Suomen suurituloisimpaan promilleen. Suurituloisimman promillen edustus yliopistojen hallituksissa on kaksisataakertainen sen tuloluokan kokoon nähden.

"Taantumuksellinen vallankumous"

Kuusela sanoo, että Suomen yliopistojen hallituksissa on havaittavissa selvää elitisoitumista. Elinkeinoelämän johtajien lisäksi hallituksissa istuu runsaasti entisiä rehtoreita, tutkimuslaitosten johtajia, entisiä ministereitä ja kansanedustajia.

Kuusela kuvaa viime vuosikymmenen kehitystä isoksi muutokseksi aiempaan tilanteeseen, jolloin hallitukset koostuivat lähinnä tutkijoista, opettajista ja opiskelijoista. Kuuselan mukaan opiskelijoiden heikentynyt asema yliopistojen päätöksenteossa näkyy hyvin hallitusten ulkopuolisten jäsenten ikäjakaumassa. Tutkimuksen mukaan jäsenistä yli puolet on syntynyt 1930–50-luvuilla. Sen sijaan 1980- ja 1990-luvuilla syntyneitä on vain kourallinen.

– Monessa mielessä yliopistojen mennyttä vuosikymmentä luonnehtii taantumuksellisen vallankumous, jossa elinkeinoelämä on ottanut muita sektoreita vahvemman otteen yliopistoista, Kuusela sanoo.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka