Tämänvuotisessa STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot menestyivät jälleen huomattavan hyvin. Vertailun 345 lukiosta vain 33 on ruotsinkielisiä, mutta suurten lukioiden kärkikymmenikköön niistä löysi tiensä 7 ja pienten kärkikymmenikköön 4.
Suurten lukioiden vertailu ei tuonut yllätyksiä: Turun Katedralskolan pitää kärkisijaa jo neljättä vuotta. Pienistä lukioista ykkössijalle nousi porilainen Björneborgs svenska samskola, joka oli kevään vertailussa kakkossijalla. Nousu kuitenkin johtui muiden lukioiden sijoituksissa tapahtuneista muutoksista, sillä yksikään porilaislukion opiskelija ei suorittanut ylioppilastutkintoa tänä syksynä.
STT:n syksyn vertailussa verrataan koko vuoden aikana ylioppilastutkinnon suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia kolme vuotta sitten lukioihin sisäänpäässeiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoihin, jotta oppilaitten lähtötasoa voidaan huomioida lukion vaikutusta arvioitaessa.
Ruotsinkielisten menestyksen syitä ei tarkalleen tiedetä
Ruotsinkielisten lukioiden yliedustuksen syistä vertailun kärjessä ei ole tiettävästi tutkimustietoa. Selitykseksi on tarjottu ainakin mahdollista eroa kielitaidossa: useimmat ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat suomea paremmin kuin suomenpuhujat ruotsia. Lisäksi ruotsi on muun muassa englannin ja saksan sukulaiskieli, mikä voi helpottaa näiden kielten oppimista.
Toiseksi vaikuttavaksi tekijäksi on arvioitu sitä, että ruotsinkielisiä oppilaitoksia on vähemmän kuin suomenkielisiä, joten tietyn paikkakunnan ruotsinkieliset lukiolaiset ovat todennäköisesti tunteneet valtaosan toisistaan jo aiemmilla koulutusasteilla.
Björneborgs svenska samskolan yläasteen ja lukion rehtori Susanna Blomquist arvelee, että kummatkin selitykset ruotsinkielisten lukioiden menestykselle kuulostavat uskottavilta. Heillä osa opiskelijoista on ollut saman katon alla jo päiväkodissa.
– Meidän oppilaat ovat istuneet potalla yhdessä. Se on hyvä asia, että he tuntevat toisiaan, mutta välillä vaihtelu virkistäisi. He kuitenkin uskaltavat puhua toisilleen ja sillä tavalla, Blomquist kertoo.
Suomenkielisistäkin kodeista ruotsinkieliseen lukioon
Björneborgs svenska samskolan opiskelijoiden kielitausta ei kuitenkaan ole Blomquistin mukaan yhtä yhtenäinen kuin luulisi.
– Sanoisin, että suurin osa meidän oppilaistamme on suomenkielisiä, eli molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä. Vanhemmat tekevät tietoisen valinnan, kun he laittavat lapset tänne meille. Luulen, että vanhemmatkin tukevat aika paljon oppilaita, koska heille on tärkeää, että oppilaat pärjäävät, hän sanoo.
– Aika paljon panostamme täällä ruotsin kieleen, koska (opiskelijat) ovat niin suomenkielisiä, että siihen on pakko panostaa.
Myös englanti sujuu Blomquistin mukaan lukiolaisilta mainiosti.
Hän myös uskoo, että STT:n lukiovertailussa menestystä on tuonut myös se, että Björneborgs svenska samskolaan pääsee jo seitsemän keskiarvolla.
– Ei meillä ole vain huippuoppilaita, vaan kaikenlaisia oppilaita.
Ryhmähengellä on väliä
Katedralskolanissa lukiourakkansa tänä syksynä taakseen jättävä Emilie Pärnänen katsoo, että ainakin yksi syy Katedralskolanin hyviin sijoituksiin on todella hyvä ryhmähenki.
– Me olemme kaikki kavereita. Opettajat ja oppilaat eivät ole perinteisesti erikseen, vaan tunnemme toisemme. Se vaikuttaa paljon siihen, onko kiva tulla kouluun ja kuinka hyvin siellä pärjää. Kyllä se ilmapiiri vaikuttaa tosi paljon, hän sanoo.
Hän arvelee myös, että osansa ryhmähengen luomisessa on runsailla mahdollisuuksilla ryhmätöihin ja yhteisprojekteihin.
– Me saamme vapaat kädet. Jos haluaa, töitä voi tehdä ryhmissä, parin kanssa tai jos haluaa itsekseen vaikka laskea matikkaa, voi tehdä niin. Opettaja on sitten siinä auttamassa.
Lukio-opinnoissaan vielä taivaltavia hän kehottaa ottamaan lukiovuosista ilon irti.
– Jos muistaa nauttia ja pitää hauskaa, niin kyllä se siitä.
Näin lukiovertailu tehtiin, ja näitä mutkia siinä joudutaan oikomaan
– STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2018 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä keväällä tai syksyllä 2021 ylioppilastutkintonsa suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.
– Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja 345 lukiota.
– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla. Näiden lukioiden on astetta vaikeampi pärjätä STT:n vertailussa, koska erittäin hyviä suorituksia on vaikeampi pitää yllä kuin keskitasoisia.
– STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.
– Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.
– Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti.
– Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia. Pois on pudotettu myös lukiot, joiden lähtökeskiarvot eivät ole tiedossa.
– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.
Suurten ja pienten lukioiden kahdenkymmenen kärjet:
Suuret lukiot (tutkinnon suorittajia 51 tai enemmän)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku, Varsinais-Suomi
2. Ekenäs gymnasium, Raasepori, Uusimaa
3. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo, Uusimaa
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari, Pohjanmaa
5. Oulun normaalikoulu, Oulu, Pohjois-Pohjanmaa
6. Vasa gymnasium, Vaasa, Pohjanmaa
7. Brändö gymnasium, Helsinki, Uusimaa
8. Borgå Gymnasium, Porvoo, Uusimaa
9. F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrö, Pirkanmaa
10. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi, Uusimaa
11. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, Uusimaa
12. Karhulan lukio, Kotka, Kymenlaakso
13. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen, Uusimaa
14. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki, Uusimaa
15. Nousiaisten lukio, Nousiainen, Varsinais-Suomi
16. Haukiputaan lukio, Oulu, Pohjois-Pohjanmaa
17. Ilmajoen lukio, Ilmajoki, Etelä-Pohjanmaa
18. Kontiolahden lukio, Kontiolahti, Pohjois-Karjala
19. Tiirismaan lukio, Lahti, Päijät-Häme
20. Ressun lukio, Helsinki, Uusimaa
Pienet lukiot (tutkinnon suorittajia 1–50)
1. Björneborgs svenska samskola, Pori, Satakunta
2. Parikkalan lukio, Parikkala, Etelä-Karjala
3. Taavetin lukio, Luumäki, Etelä-Karjala
4. Helsinge gymnasium, Vantaa, Uusimaa
5. Paltamon lukio, Paltamo, Kainuu
6. Kannuksen lukio, Kannus, Keski-Pohjanmaa
7. Polvijärven lukio, Polvijärvi, Pohjois-Karjala
8. Pargas svenska gymnasium, Parainen, Varsinais-Suomi
9. Kristiinankaupungin lukio, Kristiinankaupunki, Pohjanmaa
10. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere, Pirkanmaa
11. Englantilainen koulu, Helsinki, Uusimaa
12. Savukosken lukio, Savukoski, Lappi
13. Toholammin lukio, Toholampi, Keski-Pohjanmaa
14. Enontekiön Erälukio, Enontekiö, Lappi
15. Kotka svenska samskola, Kotka, Kymenlaakso
16. Ilomantsin lukio, Ilomantsi, Pohjois-Karjala
17. Someron lukio, Somero, Varsinais-Suomi
18. Ivalon lukio, Inari, Lappi
19. Kärsämäen lukio, Kärsämäki, Pohjois-Pohjanmaa
20. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki, Uusimaa