Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 kilpailee viikon kuluttua jaettavissa European Film Awardsissa parhaan eurooppalaisen elokuvan palkinnosta. Ehdolla ovat myös naispääosan Seidi Haarla ja miespääosan Juri Borisov.
Kuosmanen oli matkaamassa tapahtumaan Berliiniin. Keskiviikkona kuitenkin ilmoitettiin, että gaala on peruttu ja “euro-Oscareiksi” kutsuttu jako lauantaina 11. joulukuuta järjestetään ilman vieraita.
Matkoja Kuosmaselle riittäisi, sillä viikonloppuna Lontoossa on British Independent Film Awards -juhla, ja elokuva on sielläkin ehdolla.
– Maahan pääsyyn edellytetään perillä saatua negatiivista koronatestitulosta, joten aikataulullisesti Lontooseen meno on auki, Kuosmanen kertoo.
Suomessa Hytti nro 6 tuli valkokankaille lokakuun lopussa. Se on rikkomassa jo 110 000 katsojan rajan. Ranskassa, jossa elokuva tuli ensi-iltaan viikkoa myöhemmin, se on saanut yhtä paljon katsojia. Venäjän ensi-ilta oli viime viikolla. Seuraavaksi vuorossa on Italian levitys.
Suurin jännitys liittyy Yhdysvaltoihin ja Oscareihin. Parhaan ulkomaisen elokuvan kategorian viisi ehdokasta ilmoitetaan helmikuussa, mutta jo 21. joulukuuta julkistetaan shortlist 15 elokuvasta, joista ehdokkaat valitaan.
– Jos ollaan shortlistilla, alkaa kampanjointi, joka vaatii myös läsnäoloani Yhdysvalloissa, Kuosmanen kertoo.
– Olisin kyllä pettynyt, jos emme ole shortlistilla.
Tilanne näyttää lupaavalta, sillä Hytti nro 6 on kategorian viiden tai kymmenen suosikin joukossa elokuvabisnestä seuraavien lehtien, kuten Varietyn ja Los Angeles Timesin asiantuntijataulukoissa.
Olemassaolon kysymyksiä
Ranskalaisille ja italialaisille medioille haastatteluja antaessaan Kuosmanen huomasi, miten erilaisia asioita samasta elokuvasta nähdään eri maissa.
– Ranskalaisille elokuva on enemmän kuin vain seikkailu, Kuosmanen kuvailee.
– Nähdään muutakin kuin tarina. Italiassa mentiin vielä syvemmille tasoille, eksistentialismiin. Venäjällä haastattelijoita ja kriitikoita on ihastuttanut, miten Kuosmanen tuntee niin hyvin venäläisen mielenmaiseman.
Kuosmanen pohtii kysymyksen liittyvän samoihin keskusteluihin, joita hän kävi pääroolien esittäjien Seidi Haarlan ja Juri Borisovin kanssa elokuvan tekovaiheessa.
– On oltu hämmästyneitä, miten ulkomainen ihminen tekee venäläisemmän elokuvan kuin venäläiset itse. Mutta mistä tietäisin, miltä naisesta tuntuu, tai venäläisestä tuntuu, Kuosmanen miettii.
– Sen sijaan näkisin, että me kolme kaikki olemme ihmisiä, ja ymmärrämme ihmisyydestä jotain. Sieltä löytyvät työkalut, joilla elokuvaa tehdään.
Kilpailuasetelma on kiusallinen
Hytti nro 6:n oikeudet muun muassa Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Venäjälle ja Etelä-Amerikkaan osti Sony Pictures Classics . Se on elokuvastudio Sonyn erillinen, kunnianhimoisempiin elokuviin erikoistunut osasto. Muiden kuin englanninkielisten elokuvien markkinoinnissa ja etenkin niiden Oscar-kampanjoinnissa se on alansa huippu Netflixin rinnalla, myös kassakirstunsa syvyydessä.
– On tässä altavastaajan asema edelleen, Kuosmanen toppuuttelee.
Ehdokkuuspaikkoja ovat kärkkymässä myös pari aiempaa Oscar-voittajaa, Paolo Sorrentino elokuvallaan The Hand of God ja Asghar Farhadi elokuvallaan A Hero. Hytti nro 6 jakoi jälkimmäisen kanssa Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix-palkinnon.
– Eräs elokuva-alan tuttu totesi Jussi-palkinnoista, että jokainen ehdokkuus on sekä iloinen että ikävä asia, Kuosmanen sanoo.
– On mukavaa saada ehdokkuuksia, mutta samalla tulee suuri mahdollisuus hävitä.
Epätavallisia hittejä
Hytti nro 6 on menestynyt Suomessa paremmin kuin kukaan odotti. Pääasiassa venäjänkielinen draama on saamassa selkeästi enemmän katsojia kuin vaikkapa kallis toimintaelokuva Omerta 6/12.
Koko vuoden kotimaisista ensi-illoista Hyttiä edellä on ainoastaan Luokkakokous 3 hieman alle 170 000 katsojalla. Lisänostetta tulee, mikäli Oscar-tie aukeaa.
Lähihistoriasta löytyy yksi vertailukohde. Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä kulki samanlaista reittiä. Se voitti Cannesissa Grand Prix’in toukokuussa 2002 ja Sony Pictures Classics osti sen Yhdysvaltojen levitysoikeudet.
Mies vailla menneisyyttä tuli Suomessa valkokankaille jo maaliskuussa 2002. Vuoden loppuun mennessä sillä oli Suomessa 142 000 katsojaa. Helmikuussa 2003 julkistetun Oscar-ehdokkuuden siivittämänä Kaurismäen elokuva sai vielä 30 000 katsojaa lisää, vaikka se oli pyörinyt elokuvateattereissa jo vuoden. Mies vailla menneisyyttä on selkeästi Kaurismäen menestynein teos Suomessa.
Mies vailla menneisyyttä on muutenkin menestynein suomalainen näytelty elokuva. Maailmalla se keräsi yli 2,2 miljoonaa elokuvateatterikatsojaa, joista noin 700 000 Ranskasta. Yhdysvalloissa, jossa lasketaan katsojien sijaan lipputuloja, sen elokuvateatteriliikevaihto oli 920 000 dollaria.